Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Vannoin ja varsinkin toivoin, etten enää kirjoittaisi tapauksesta Aleksi Valavuori . Kuten sanottu, en koe Valavuorta kohtaan sen erityisemp...

Vannoin ja varsinkin toivoin, etten enää kirjoittaisi tapauksesta Aleksi Valavuori. Kuten sanottu, en koe Valavuorta kohtaan sen erityisempiä antipatioita kuin muitakaan vastenmielisesti käyttäytyviä ihmisiä. En halua heitä lähelleni ja kaikki on ihan fine, jos heitä ei näy.

Mutta nyt, vielä kerran, on kuitenkin pakko. Kohta täällä lienee Teemu Selänne kommentoimassa, että pita pahaa Valavuori on teille tehnyt.


Mielipiteeni Valavuoren vierailusta ja palkinnonjaosta QX Gay Gaalassa herätti kuitenkin gaalatuotannossa asti tarvetta kommentoida. Kommentointi ja keskustelu onkin hyvä. Gaalan tuottaja kertoi, että Valavuoren kutsun takana oli halu lopettaa ihmisten murjominen somessa ja osoittaa, että emme ole "kitkeriä ja pitkävihaisia narttuja" (huomaa yhtaikainen halu lopettaa somemurjonta ja misogyninen nartuttelu). Valavuoren somekohu oli koskettanut syvästi myös oman somekohunsa kokenutta, edesmennyttä Teri Niittiä, jonka aloitteesta Valavuori oli kutsuttu mukaan.

Ymmärrän Niitin näkemyksen, vaikka Teri Niitin kohu ja Valavuoren tietoiset somemölleilyt eivät olekaan millään lailla sama asia: Niitin moka oli ilmiselvä moka, Valavuoren toistuvat puheet taas tietoista tölvintää.

Valavuori siis saapui QX Gay Gaalaan kiillottamaan sädekehäänsä ja kehui Instagramissa seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjä oikein sielunveljikseen ja -siskoikseen. Aikamoinen muutos siitä, ettei homopelaaja koe oloaan mukavaksi heterojengissä eikä Valavuori itsekään kokisi oloaan mukavaksi homojengissä. Tai ettei palkkaisi homoja, puuterikuorrutetusta rimppakinttu-glitterhintistä puhumattakaan.

Ja nyt tuleekin ongelman ydin: Valavuori voi puhua kauniisti, mutta käytös ei ole muuttunut. Ei ne sanat, vaan teot. Valavuori retwiittasi "reilusti" myös hänen läsnäoloaan paheksuvat twiitit. Ja antoi samalla oivallisen kohteen seuraajiensa joukossa riekkuville homofobisille mölleille. Ja laumahan ymmärrettävästi hyökkäsivät Valavuoren läsnäoloa kritisoineiden some-tileille, eikä Valavuorta näkynyt näitä sielunsisaruksiaan puolustamassa.

Aidosti tapansa parantanut homojen kaveri olisi reippaasti sanonut, että nyt möllit turpa kiinni. Vaan eipä ole näkynyt ja siitä voinee jo tehdä johtopäätöksiä. Omien möllien ihailun loisteessa paistattelu menee kummasti sielunveljien ja -siskojen puolustamisen edelle. Jos Valavuori nyt yhtäkkiä onkin niin hyvillä mielin homojen parissa, se kannattaisi myös näyttää.

Tästä Valavuoren yhtäkkisestä homoystävällisyydestä palasi mieleeni viime marraskuiset kuvat Donald Trumpista heiluttamassa sateenkaarilippua. Heti Trumpin astuttua virkaansa katosivat Valkoisen talon nettisivujen HLBTI-osio. Ja aika pian tapahtui se kaikki muukin, jonka myötä oli selvää, että annetaan nyt hei tyypille mahdollisuus yrittää on välillä ihan tosi paska ehdotus. Persuissa maalaillaan jo Teemu Selänteestä presidenttiä, joten on ihan paikallaan olla vähän pitkävihainen ja kitkerä narttu, vaikka se joitakuita kiukuttaisikin.


Mutta niin, tähän päättyvät ajatukseni tämän vuotisesta Gay Gaalasta. Tapahtuma oli Valavuorta lukuunottamatta ihana ja kiva. Tämä on toki vain oma mielipiteeni ja kokemukseni ja tiedän, ettei kokemus ole ollut kaikille todellakaan sama. Joka tapauksessa, julkaisin eilen illalla vielä videokoosteen gaalasta, sen voi tsekata täältä tai tuosta alta, mikäli videon upotus toimii. 

Ja niin on tullut se hetki, kun kerron näkemykseni viimetorstaisesta QX Gay Gaalasta ! Kuulin jotenkin tosi paljon kritiikkiä aiemmasta ga...

Ja niin on tullut se hetki, kun kerron näkemykseni viimetorstaisesta QX Gay Gaalasta!

Kuulin jotenkin tosi paljon kritiikkiä aiemmasta gaalapostauksestani, jossa pohdin ehdokkaita. Se oli hassua, koska tarkoitus ei ollut dissata ketään, enkä mielestäni kyllä oikeastaan dissannutkaan. Jonkinlainen ajatusprosessi ja järkeily kun äänestäessä yleensä kuitenkin pitää tehdä, kun varsinkaan Gay Gaalassa ei kaikkiakaan voi äänestää. Gaalassa jotenkin huomasin taas bloggaamiseen liittyvän ongelman: on hirveän vaikea kirjoittaa kovinkaan kiinnostavasti mistään, jos koko ajan pitää varoa sanomasta mitään vähääkään kriittistä kenenkään tekemisistä, joka saattaa tulla gaalassa vastaan tai muuten jotenkin samaan tuttavapiiriin joskus. Toisaalta sama ongelma lienee muillakin.


Joka tapauksessa, olipa ihan hurjan hyvä gaala! Olen tykännyt vilpittömästi Gay Gaalasta aiempinakin vuosina, mutta tämän vuoden lupailut ennennäkemättömän siististä ja huolella valmistellusta gaalasta pitivät kyllä täysin paikkansa. Nyt voi jo sanoa, että oli niin kutsuttu korkean profiilin gaalatapahtuma. Paitsi se minglaaminen on kyllä vieläkin vähän kiusallista.

Palkintoja jakaneet julkisuuden henkilöt ja vaikuttajat olivat tänä vuonna aivan nextillä levelillä, samoin esiintyjät. Oli ihana nähdä tangokuningas Aki Samuli livenä ja viimeisenä esiintynyt Jenni Vartiainen yllätti suuresti. Gaalan hienoimpia hetkiä oli varmastikin jo pelkästään piispa Irja Askolan saapuminen gaalaan, puhumattakaan siitä, kuinka hienosti Askola puhui gaalassa.


Gaalassa oli tänä vuonna mielestäni jotenkin arvokkaampi ja yhteisöllisempi tunnelma kuin ennen. Surumielistä virettä gaalaan saatiin, kun gaalassa hiljennyttiin muistelemaan viime vuonna kuolleita Teri Niittiä ja Morgan Mäkelä-Deverauxia. Toisaalta vielä keskuudessamme oleville, merkittäville ja ikonisille henkilöille huomioitiin osoittamalla suosiota seisten.

Toisaalta palkintoja jakamassa oli myös yksi uskomattoman suuri notkahdus. En tiedä miksi helvetissä, mutta Aleksi Valavuori oli katsottu sopivaksi kutsua jakamaan Keep up the Good Work -palkinto. Monet pitivät Valavuoren saapumista paikalle hienona eleenä, mutta en kyllä voi tätä ymmärtää. Aivan kuin se, että lukuisien loukkaavuuksien ja törkeyksien jälkeen pakotettuna pyytää anteeksi, tekisi ihmisestä jotenkin pyhimyksen ja hyvän tyypin. Eikä nyt tarvitse käsittää väärin: voin olla täysin ajattelematta Aleksi Valavuorta, mutta en helvetissä halua häntä kiillottamaan sädekehäänsä meidän tapahtumaan. Että siinä sitä turvallista tilaa kaikille.


Valavuori oli onneksi vain lyhyt notkahdus muuten erinomaisessa gaalassa. Vuoden heteroksi valittiin ansaitusti Juho Pylvänäinen, joka puhui tapansa mukaan hienosti. Vuoden artisti -palkinnon voitti Sanni, joka oli yhtäkkiä ilmestynyt parvelle ja saapui henkilökohtaisesti hakemaan palkintonsa. Ihana Sanni. Täysin oikeaan osoitteeseen menivät myös Kalkkunan voittama kulttuurinedistämispalkinto ja Tuure Boeliuksen Vuoden homo.

Tapani mukaan ja tubettamisesta innostuneena häärin gaalassa myös videointihommissa. Pyrin saamaan alkuviikosta myös videofiiliksiä julkisuuteen! Sittenpähän näette!

Tähän loppuun vielä voittajat kokonaisuudessaan:
Vuoden homo: Tuure Boelius
Vuoden hetero: merivoimien ylikersantti Juho Pylvänäinen
Vuoden kirja: Tommi Kinnunen: Lopotti
Vuoden artisti: Sanni
Vuoden biisi: ALMA - Karma
Vuoden TV-tähti: Cristal Snow
Vuoden Keep Up The Good Work: Eurogames
Vuoden homoklubi: Hercules
Vuoden homopaikka (muu maa): Nightclub Mixei
Vuoden baari, ravintola, kahvila: Bear Park Cafe & KULMA
Vuoden drag: Jere Sivonen
Vuoden LHBTI-yrittäjä: Sari Airas & Pallo-kodit
Vuoden show: Antti Tuiskun Petokiertue
Vuoden muotisuunnittelija: Mert Otsamo
Palkinto homokulttuurin edistämisestä: Kalkkuna:
QX-kunniapalkinto: Sandra Hagman


Tänä vuonna neljättä kertaa Suomessa järjestettävä QX Gay Gaala julkaisi ehdokkaansa ja yleisöäänestyksensä tänään. Gaalavalmistelut saiv...

Tänä vuonna neljättä kertaa Suomessa järjestettävä QX Gay Gaala julkaisi ehdokkaansa ja yleisöäänestyksensä tänään.

Gaalavalmistelut saivat kuitenkin surullisen kolauksen, kun gaalaa alusta asti järjestämässä ollut stylisti Teri Niitti kuoli. Niitin stailauksilla oli gaalassa merkittävä rooli, sillä hänen aloitteestaan syntyi esimerkiksi Mert Otsamon Maria Sidille suunnittelema Tom of Finland-kuosinen iltapuku. QX.fi:n mukaan tämän vuoden juontajien, Jani Toivolan ja Mikko Leppilammen, puvutkin oli valittu jo hyvissä ajoin. Tämän vuoden stailaussuunnitelmat olivat kuitenkin vielä kesken, ja stailausvastuussa on nyt uusi stylisti. Muuten jää nähtäväksi, miten työryhmän jäsenen ja muutenkin näkyvän henkilön poismeno gaalassa itsessään näkyy. (Päivitetty 17:41 Teri Niitti-osuutta)

Gaalan ehdokkaat julkaistiin tänään, ja jotenkin tuntuu, että tämän vuoden ehdokkaat jäävät jollain tapaa välivuodeksi. Viime kesästä asti kerätyt ehdokkaat ovat joko tuntemattomia tai usein ennenkin nähtyjä. Toisaalta tämän voi nähdä positiivisenakin ilmiönä: tältä vuodelta taas kertyy varmasti laaja otos uusia ehdokkaita ja palkittavia mm. erilaisten Tom of Finland -teosten tiimoilta.

Käyn nyt läpi ehdokkaat sekä päivän polttavat mielipiteeni heistä. Myös äänestyslinkki ja ohjeet postauksen lopussa! 

Salkkaritähdet Irina Vartia ja Tiia Elg drag queenien keskellä viime vuoden Gay Gaalassa.

Vuoden homo/bi/trans -kategoriassa ehdolla ovat transaktivisti Maru Hietala, Saara Aalto ja Tuure Boelius. Viime vuonna gaalan voittanut Saara Aalto on toki juuri nyt hyvin ajankohtainen, mutta saman kategorian ehdokkuus heti voiton jälkeisenä vuonna tuntuu hiukan erikoiselta. Omaan korvaani Vuoden homo -palkinto on enemmänkin tunnustus kuin kilpailtava asia. Tuure Boelius taas tuli hlbti-yhteisönkin tietoisuuteen laajasti loppuvuodesta kauniilla kaapistatulovideollaan.

Yllättävästi vuoden hetero -kategoriassa ovat ehdolla oikeastaan tämän vuoden kiinnostavimmat ehdokkaat. Piispa Irja Askola, Merivoimien kuuma ylikersantti Juho Pylvänäinen (titteli suoraan Gay Gaalan kuvauksesta, ihailtavan avointa tiedotusta, täytyy sanoa) sekä Tuomas Enbuske. Askolan ja Pylvänäisen ehdokkuus on sataprosenttisen siistiä, Enbuskesta taas en mene takuuseen. Sateenkaari-asioiden liputtaminen ei sulje pois sitä, että ennen kiinnostavasta ja asiantuntevasta persoonasta on viime vuosina tullut rasittava pätijä ja provosoija.

Vuoden kirja -kategoriassa ehdolla ovat Otto Lehtisen Wurlitzer (joka on allekirjoittaneelta yhä lukematta), Pirkko Saision Mies, ja hänen asiansa (joka on allekirjoittaneella yhä kesken) sekä Tommi Kinnusen Lopotti (jonka allekirjoittanut luki jo ennen julkaisua ns. asiantuntijana). Joka tapauksessa ilo huomata, että sateenkaariteemat elävät yhä vahvempina suomalaisessa kirjallisuudessa.

Vuoden artisti -kategoriassa ehdolla on tänä vuonna pelkästää naisartisteja: Evelina, Sanni sekä Vesala. Eipä sillä, paikoin tuntuu, ettei Suomessa juuri muita kuin etu (-tai suku)nimellä esiintyviä naisartisteja nykypäivänä olekaan. Voittajasta en osaa sanoa: musiikillisesti suosikkini on ehdottomasti Vesala, toisaalta Sanni ja Evelina tiettävästi nauttivat melko suurta suosiota sateenkaaripiireissä. Paha sanoa kuka voittaa! Siitä riippumatta epäilen, että ehdokkaista ketään ei tulla kyllä paikan päällä näkemään.

Vuoden musiikki -sarjassa taas ehdolla ovat Alma - Karma, Eini - Draamaa , Kaija Koo feat. Cheek - Nää yöt ei anna armoo sekä Laura Voutilaisen Miks Ei. Almaa on toki jumaloitu ympäri maailmaa Elton Johnia myöden, mutta veikkaan voittajaksi viiden pennin Kaija Koo-yritystä Einiä. Oma suosikkini on tietysti Kaija itse.


Vuoden TV-tähdeksi ehdolla ovat Cristal Snow, Niina Lahtinen sekä Sohvaperunoiden Jari ja Sanna. En osaa sanoa tästä mitään! Niina Lahtinen on ihana, Cristal Snow taas ehdolla vuodesta toiseen. TV-tähti-kategoria tuntuu oikeastaan ylipäätään turhalta nyt, kun Eliasta ja Laria ei enää nähdä ehdolla, eikä uutta, vastaavaa tv-pariskuntaa ole vielä siunaantunut.

Vuoden Keep Up The Good Work-sarjassa taas kisaavat Eurogames, Hanko Pride sekä VinoKino. Turkulaisena tietysti vetäisin kotiinpäin ja äänestäisin TuSetan luotsaamaa VinoKinoa. Moitittavaa ei toisaalta ollut Eurogamesissakaan, eikä kuulemani perusteella Hanko Pridessäkään. Puhumattakaan niistä lukuisista tapahtumista ja projekteista, jotka eivät ehdokkuutta saaneet.

Vuoden homoklubi (DTM, G Lounge, Hercules), vuoden homopaikka (muu maa) (Suxes, Mixei ja Yöhuikka) ja  vuoden baari, ravintola, kahvila (Bear Park Cafe, Freedom ja Room Bulevard) -sarjoihin olen kokonaisuutena vähän väsynyt. Alkaa olla itsestään selvää, että DTM on vuoden homopaikka vuodesta toiseen, eivätkä ehdokkaat ylipäätään muutu tai vaihdu Suomen kokoisessa maassa kovinkaan tiuhaan, jos ollenkaan. Ei samoja voittajia, eikä näin montaa kategoriaa, vaikka sarjojen runsaudella on tietääkseni pyritty juuri siihen, että mahdollisimman moni voisi olla ehdolla ja mahdollisimman moni myös voittaa. Voittajaan sen suuremmin kantaa ottamatta kannatan tottakai Turun Suxesia sekä Bear Park Cafea, jossa kävin vihdoin ja viimein viime kesänä.

Vuoden dragiksi ehdolla ovat Jere Sivonen, Sheila & Tommy Quick Change ja ShoWhat. Suuresta drag-buumista huolimatta olen itse jäänyt siitä hiukan ulos. Vain Sheilan ja Tommyn taisin nähdä viime vuoden gaalassa. Jere Sivonen on tuttu naama somesta, muuten en tiedä mistään mitään! En siis ota kantaa. Paitsi että koska Sirkka Tälli tekee comebackin?

Vuoden LHBTI-yrittäjinä ehdolla ovat Asmo Norosen Helno, Sari Airaksen Pallo-kodit sekä Sora Design. Tarve sekä designkeittiöille että huostaanotettujen lasten palveluille on verrattain pieni, eikä design-korujakaan ole juuri näkynyt, eli en kertakaikkiaan osaa muodostaa mielipidettä. Asiakkaat päättäkööt.


Vuoden show, konsertti, näytelmä -sarjassa ehdolla ovat Antti Tuiskun Petokiertue, Helsingin Gay-teatterin The Land of the Midnight Fun sekä Seinäjoen kaupunginteatterin Lainahöyhenissä. Missä on Turun kaupunginteatterin Neljäntienristeys, minä vain kysyn! Antti Tuiskun meininkiä olen nähnyt kahdesti, peräkkäisinä vuosina Ruisrockissa, joista ensimmäinen vakuutti. Toinen ei niinkään, vaikka hyvä olikin.

Vuoden muotisuunnittelijaksi ehdolla ovat Mert Otsamo, Samu-Jussi Koski sekä Tyra Therman. Tykkään kaikista, kaikki saa voittaa!

Palkintoa homokulttuurin edistämisestä vuorostaan havittelevat Transforces-aktivistiryhmän perustaja sekä HeSetan puheenjohtaja Annu Kemppainen, pitkäaikaiset drag-taiteilijat Kalkkuna ja Mega-Paula sekä tuottaja-ohjaaja-näyttelijä Kristiina Puukko. Tässä sarjassa tiivistyy hyvin suomalainen homokulttuuri ylipäätään: tehdäänkö virallisella (tai no, vähän myös aktivistisella) yhteiskunnallisella järjestötyöllä, räävittömällä huutelulla vai taiteen kautta. Jokaisella lienee tähän oma vastauksensa, ja sen voi ilmaista äänestämällä!

QX Gay Gaalassa voi äänestää täällä.  Olkaapa muuten tarkkana, joissakin kategorioissa kaikki ehdokkaat eivät näy heti, vaan vaativat erillisen klikkauksen ehdokkaiden alla olevista palloista!

Äänestys päättyy 29. tammikuuta klo 23.59. Äänestys pitää vahvistaa 50snt maksavalla tekstiviestillä, ja yhdestä liittymästä voi äänestää vain kerran.

Gay Gaala Savoy-teatterissa torstaina 2.2.2017.