Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Viime päivinä olen kaivannut silppuria, johon työntää pääni. Tämä touhu alkaa jo hiukan riepoa. Juuri ehdin viime viikonlopun sukupuolikesku...

Viime päivinä olen kaivannut silppuria, johon työntää pääni. Tämä touhu alkaa jo hiukan riepoa. Juuri ehdin viime viikonlopun sukupuolikeskustelusta toipua, kun taas jo mennään.

Katsoin eilen A-Studion, jossa käsiteltiin transsukupuolisuutta ja translakia. Hienoa, että käsiteltiin, koska translaki on aihe, josta ei oikeastaan voi puhua liikaa juuri nyt. Ohjelmassa nähty transvanhemman haastattelu oli hyvä, samoin Setan Kerttu Tarjamo jaksoi ihailtavan rauhallisesti puhua Perussuomalaisten kansanedustaja Leena Meren möyhäämisen keskellä.

Mutta mitä helvettiä teki studiossa Leena Meri? On hirveää, jos mistään ei voida puhua ilman, että mukana on oltava asiaan perehtymätön ja tietoisesti vähätteleviä loukkauksia syytävä osapuoli. Milloin maailma ylipäätään meni siihen pisteeseen, että tietämättömyydellä ja asiantuntemattomuudella pääsee esiintymään ikään kuin asiantuntijaroolissa? Transsukupuolisuus on olemassaoleva lääketieteellinen fakta, ei mikään vaihtoehtoinen uskomushoito. Siitä voi ja pitää puhua faktapohjaisesti, eikä siihen tarvita harhaluuloisia huutelijoita.

Siellä Leena Meri kuitenkin istui studiossa puhumassa siitä, miten nykyinen laki on hänen mielestään riittävä. Riittävä ihmisen mielestä, johon koko laki ei liity millään tavalla.


Leena Meri muistaa mainita myös vammaiset ja vanhukset, joihin liittyvät ongelmat ovat niinikään ratkaisematta Suomessa. Malttamattomana odotan Meren aktivoitumista näiden asioiden parissa. En kuitenkaan pidättele hengitystäni, Merelle kun tuntuu olevan tärkeämpää jakaa harhakäsityksiä Setan tavoitteista. Katsojalle kun jäi mieleen vain se, kuinka Meri kertoi luullakseen Setan ajavan sukupuolenkorjausleikkauksia alaikäisille. Tätäkään ei lähetyksessä ehditty oikaista: kyse todellakin oli Meren omasta luulosta, joka ei pidä paikkaansa. Translakikampanja oikoi A-Studion virheitä kattavassa kirjoituksessaan. Sivuilta löytyy kattavasti tietoa translaista muutenkin.

Sitä vain mietin, että mitä jos kansanedustaja puhuisi vammaisista ja vanhuksista samalla tavalla kuin transsukupuolisista? Käyttäisi painokkaasti vääriä termejä ja puhuisi siitä, miten hänen mielestään kaikki on riittävän hyvin ja sehän riittää, että hänestä kaikki on hyvin näin. Luulen, ettei kansanedustaja selviäisi puheistaan olankohautuksella. Miksi on ylitsepääsemättömän vaikeaa edes yrittää ymmärtää? En vaadi tai odota, että kaikki perehtyisivät syvällisesti sukupuolen moninaisuuteen (tosin suosittelen sitä kyllä). Mutta jos aiheeseen perehtyminen ei kiinnosta, ei pidä ottaa myöskään kantaa.

Tällainen toiminta hävettää ja vituttaa. Ei voi olla kuin pahoillaan, kun toiset eivät ymmärrä olla. Voi saatana.

Tiedättekö mikä on viime päivinä tehnyt surulliseksi? Se, että ihmiset puskevat julkaisemaan mielipiteitään asioista, joista eivät tiedä, ...

Tiedättekö mikä on viime päivinä tehnyt surulliseksi?

Se, että ihmiset puskevat julkaisemaan mielipiteitään asioista, joista eivät tiedä, eivätkä varsinkaan vaivaudu edes ottamaan selvää. Kun mielipide on oikeastaan fakta, jonka pohjalta voi möyhätä ihan miten tykkää. Tuntuu riittävän, että avainsanat ovat paikoillaan. Mies ja nainen, sukupuolineutraali, biologia, ei saa olla enää tyttö tai poika, tarhan täti ja unisex-vessa, terve järki, hyvästi järki. Ihmettelevissä kahvipöytäkeskusteluissa tietämättömyyden voi ymmärtää, lastenpsykiatrin luennolla tai suositun bloggarin kannanotoissa taas ei.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen luennoi taannoin Huittisissa lasten hyvästä kasvusta. Sinkkonen puhui Alueviestin mukaan siitä, miten pitää antaa lasten olla rohkeasti tyttöjä ja poikia. Suomessa kun ei kuulemma ole enää odotuksia siitä, millaisia tyttöjen pitää olla. Nyt haluaisin vain tietää, mihin lähes 70-vuotias mies tämän näkemyksensä perustaa. Tuskin ainakaan omakohtaisiin kokemuksiin.


Suurinta paskaa on tietysti se, että vankan asiantuntija-aseman saavuttanut psykiatri lähtee mukaan populistiseen mutuiluun. Kukaan ei vieläkään ole missään kieltänyt olemasta tyttö tai poika. Kyse on edelleenkin siitä, ettei lasta ohjata toimimaan stereotyyppisten oletusten mukaan. Että sukupuoli ei rajoita tai estä tekemästä mitä haluaa. Sinkkonen ei selvästi tätä ymmärrä, vaan jatkaa sujuvasti siitä, miten pitää sallia poikien pyssyleikit, kun tytöt kun taas tykkäävät enemmän pehmoisesta läheisyydestä.

Niin. Suomessa kun ei ole mitään odotuksia siitä, millainen pitää olla. Kunhan pojat leikkii pyssyillä  tytöt vain tykkää pehmoisesta läheisyydestä. Mahdollisuus järkevään keskusteluun sukupuolesta ja oikeastaan mistään voidaan lopullisesti haudata, jos lastenpsykiatrikin argumentoi arvaamalla. Toivoni järkevästä keskustelusta on kuolemaisillaan. Tekstin loppuun mennessä lie jo kuollut.

Myös Prime life by Umppu -blogissa kirjoitettiin "liian pitkälle menevästä sukupuolineutraalisuudesta". Lähtökohta kirjoittajan tuohtumukselle on tasa-arvovaltuutetulta tullut huomautus tasa-arvolakia rikkovasta hinnoittelusta. Kampaamoalalla työskentelevä Umppu kun ei tunne alaansa koskevaa lainsäädäntöä ja sitä, että tasa-arvolaki kieltää palveluiden hinnoittelun sukupuolen perusteella. Käytännössä siis niin, ettei nainen joudu maksamaan samasta palvelusta huomattavasti korkeampaa hintaa kuin mies. Tästä tuohtuneella Umpulla menevät sujuvasti sekaisin puurot ja vellit, eikä siinä säästy kukaan. Maalaillaan transfobiset uhkakuvat naisten pukuhuoneisiin ilmestyvistä peniksellisistä naisista ja siitä, miten kauneusalan työntekijät suorastaan pakotetaan tekemään karvanpoistoja löysälle palli-iholle. On hämmentävää, ettei työkseen hiuksia käsittelevälle ihmiselle ole vielä valjennut, ettei sukupuoli määritä hiusten pituutta tai niille haluttua käsittelyä. Tuntuu olevan mahdoton ajatus hinnoitella palveluita esimerkiksi hiusten pituuden tai varsinkaan asiakkaan haluamien palveluiden mukaan. Sukupuoli on ainoa järkevä hinnoitteluperuste. Vähemmälläkin luulisi huomaavan, ettei sukupuoli sijaitse hiuksissa.


En tunne Umpun työtapoja, mutta yleisellä tasolla tällainen tietämättömyys omasta alasta viestii itselleni ammattitaidottomuudesta. Myöhemmässä postauksessaan Umppu vielä hakee itselleen oikeutusta olla noudattamatta tasa-arvolakia, koska ei ole lain kanssa samaa mieltä. Eri mieltä voi toki olla, mutta en hirveästi lähtisi metelöimään saatujen sanktioiden vuoksi, jos tietoisesti jättää noudattamatta lakia.

Nyt jälkeenpäin Umppu on toki omien sanojensa mukaan ymmärretty täysin väärin. On homokaverit ja kaikki, ei siis voi olla syrjinnästä kyse. Suvaitsevaiset eivät vain taaskaan suvaitse. Kyse onkin ollut ihmettelystä ja asioiden pohdiskelusta. Ja niin varmasti onkin, sillä alkuperäisessä postauksessaankin Umppu moneen kertaan toteaa tietämättömyytensä ja ymmärtämättömyytensä.
Mutta siinä se ongelma juuri onkin: jos et tiedä, niin ota selvää. Kysy ja selvitä. Älä esitä omaa epätietoisuuttasi faktoina suurelle yleisölle. Älä lähde yksinäsi miettimään ja kirjoittamaan ja samalla paisuttamaan ärtymystäsi valtavaksi raivoksi, joka polveilee asiasta toiseen liittymättä mihinkään.
 Älä myöskään selittele sillä, että "kuka tahansa ja mitä tahansa niin kauan, kun se ei vaikuta mun elämääni negatiivisesti".

Kun nyt ei ole kyse siitä, miten muut vaikuttavat sinuun, vaan siitä, miten sinä vaikutat muihin.

" Opettajien ei enää pian pitäisi puhua tytöistä ja pojista koulussa, pelkästään etunimillä ", kirjoitti Helsingin Sanomat tänään...

"Opettajien ei enää pian pitäisi puhua tytöistä ja pojista koulussa, pelkästään etunimillä", kirjoitti Helsingin Sanomat tänään Opetushallituksen tasa-arvosuunnitelman toteutusoppaasta.

Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että uutinen kaivoi kansan syvät rivit poteroistaan kommenttikenttien taistelutantereille. Ja kuten tapana on, tärkeää on syöksyä heti raivoamaan omaa näkemystään, lukematta uutista.

Sanottava on, että Hesari kunnostautui jälleen nettikiukun lietsonnassa. Näen helposti sata tapaa, kuinka uutista voisi Facebookin linkkijaossa referoida neutraalimmin. Nettiraivoa ja somejakoja yhdenvertaisuudesta ja opetussuunnitelmasta puhumalla ei tietenkään tulisi samalla tavalla. Sen sijaan pakollisuus ja kieltäminen ovat tottakai toimivia sanavalintoja, kun somejakoja ja kiukkua kaivataan.
Harmi vain, että ne antavat uutisesta valheellisen ja vääristyneen kuvan. Sukupuolia ei nimittäin vieläkään olla kouluissa kieltämässä.

Toisaalta arvokkaita klikkauksia ei tule, kun suuttunut kansa ryhtyy heti kommentoimaan.

Ja kyllä kiukkua ja kommentteja tulikin, mitä erikoisimmilla lähestymisillä. Keräsin pikaisella silmäilyllä yleisimmät ja vinksahtaneimmat näkemykset ja yritän vähän oikoa niitä. (Luin kesällä Don Quijoten, siitä tämä inspiraatio tuulimyllyjen kanssa vääntämiseen.) 


Ei, vaan kaikille halukkaille vapaus käyttää hametta halutessaan. Se on reilua kaikkia kohtaan. Hame ei ole häpäisyn väline, vaikka kommentoija niin ehkä ajatteleekin. Kokeile sinäkin.

Asiayhteys antoi ymmärtää, että naiskiintöiden poisto oli kommentoijalle kuin toivottu uhkakuva, ei niinkään uuden suunnitelman päämäärä. Kuin naiskiintiöt olisivat hänestä turhia, ja nyt tasa-arvotyötä tekevien pitäisi poistaa sitten nekin.

Ihan oikeassahan kommentoija kyllä on, vaikkei sitä ehkä ymmärtänytkään. Naiskiintiöiden tehtävä on nähdäkseni sama kuin koulun tasa-arvosuunnitelmankin: että kaikki olisimme yhdenvertaisia, sukupuoleen katsomatta. Ei todella tarvittaisi kiintiöitä.

Ja kun sukupuoli syntyessä on epäselvä, niin nimeksi Inter? Minusta aika kaunis ja kansainvälinen nimi. Kommentoija käyttää itsestään Facebookissa hauskaa etunimi + etunimen hellittelevä väännös sukunimenä-yhdistelmää. Sen perusteella todellakin on parempi olla keksimättä lapsilleen nimiä. Ei enää yhtäkään Ninnu Niinuliinia tai Ritva Rimpsukkaa Facebookiin, pyydän.

 Okei. Hiljaa, nainen. Onko hyvä? Niinpä. Prkl
 Ei noin, vaan näin? Kun toteaa toiminnan vääräksi, on hyvä esittää oma versionsa. Mielelläni kuulisin tämän kommentoijan tavoista edistää tasa-arvoa.Tällä perusteella en valitettavasti lähtisi lopettamaan tasa-arvosuunnitelman toteuttamista.

Sukupuolielinten poistolla synnytyksen yhteydessä hekumoi huolestuttavan moni kommentoija. En ihan todella osaa sanoa tähän mitään, olen järkyttynyt.

Internetin kirjoittamaton sääntö: maalaisjärjettömyyteen viittaava ei itse ajattele maalaisjärkevästi. Ylipäätään vihaan maalaisjärki-termiä, aivan kuin maalla asuvat ihmiset olisivat lähtökohtaisesti jotenkin yksinkertaisia tai vähä-älyisiä. Tai vielä erikoisempaa, aivan kuin vähä-älyisyydessä ja asioiden ymmärtämättömyydessä olisi jotain tavoiteltavaa ja hienoa. Tähän pitäisi kai vastata jotenkin maalaisrehelliseen nohevaan murresävyyn notta myö ollaa kaikki iha omalaissi perssoonii ett kyl maar se vaa tarttis antta jokase ol mitä ol

 Kyllon naurettavan helppo elämä ihmisellä, jos tasa-arvolaki on se painajainen, josta haluaisi herätä.
 Tätä lukiessa löin itseäni refleksinomaisesti otsaan, osuen kämmensyrjällä hieman myös nenään ja se sattui. En ymmärrä ihmisten kyvyttömyyttä nähdä asioita pitkässä juoksussa syy-seuraussuhteineen. Voisiko olla, että jos turhanpäiväiseen tytöttelyyn ei opeteta lapsena, sitä ei aloita myöskään aikuisena? Jos olet nyt itse tytöttelyn kohteena, miksi haluat saman jatkuvan myös tulevilla sukupolvilla?
 Vahvaa tutkimustietoa, ei ole nykyäänkään tarpeksi oman sukupuolen roolimalleja. Minne ne ovat kadonneet sitten vanhojen hyvien aikojen? Mikä on sukupuolen roolimalli? Ilmeisesti kommentoija elää vanhassa hyvässä ajassaan, sillä häneltä on ilmeisesti mennyt autuaan ohi tieto siitä, ettei tarpeeton ihonväriin takertuminenkaan ole nykypäivänä asianmukaista.

En ihan saanut tästä kiinni. Miksi sukupuoli on niin tärkeää tietää? Varsinkaan jonkun esimerkiksi kiinalaisen? Kuten kuvasta näkyy, on tämäkin kommentoija lisännyt kuvaansa Tyttöjen päivän I stand with girls -filtterin. Tosi kivasti näkyy tasa-arvotyön tukeminen omassa kommentoinnissakin, kyllä nämä FB-filtterit vaan asiansa ajavat.

 Jokaisen pitäisi saada olla sitä mitä on, kunhan minä saan määrätä mitä jokainen on.Ilmiö ei suinkaan koske vain tätä kommenttia tai kommentoijaa, mutta tätä kommentointitapaa en tule ikinä ymmärtämään. Tuodaan oma vankka näkemys ponnekkaasti esiin ja perään lisätään kaunis toteamus, joka on yleispätevä, mutta täysin ristiriidassa muun kommentin sisällön kanssa.

 Jumalaa ei ole, ja siksikin uskontoa ei pidä sotkea asioihin, joihin se ei kuulu. Pahempien ongelmien esiintuominenkin on turhaa, niiden pariin kun voi itse siirtyä työskentelemään sen sijaan, että saarnaa omasta mielestä vähäpätöisten ongelmien parissa.

Ehkä tämä kommentti sopisi paremmin Atria-gaten kommenttikenttään. Itse kuitenkin näen, että tasa-arvosuunnitelman toteutusoppaalla nimenomaan huomioidaan oppilaita yksilöinä, eikä suinkaan tehokanalana, jossa sukupuoli on ainoa ihmistä määrittävä tekijä.

Lisäys 18.10.2016 klo 12:50: Moni kommentoija oli myös huolissaan WC-tiloista ja siitä, että joutuu sitten tytötkin käymään miesten vessoissa, joissa on kustu mihin sattuu. Voi saatana, minusta olisi todella hyvä, jos opeteltaisi suuntaamaan suihku oikeaan suuntaan tai tarvittaessa hoitamaan asiointi istuen. Sen ei siis lähtökohtaisesti pitäisi olla ongelma tasa-arvon suhteen. Muuten WC-keskustelu on vähän aiheen vierestä, sillä kuten sanottu, sukupuolta ei olla kouluissa kieltämässä. Yleisesti ottaen kannatan kyllä täysin rinnoin unisex-vessoja!

Huoh. Tämä keskustelu jatkunee taas päiviä, mutta onneksi meillä ei muuta olekaan kuin aikaa! Tämän kylän homopoika seuraa tilannetta.

Tämän kylän homopoika Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Olen paahtanut viimeiset kaksi päivää hyviä, oivaltavia, typeriä ja suorastaan raivostuttavia keskusteluja yhdestä ja samasta aiheesta. Sann...

Olen paahtanut viimeiset kaksi päivää hyviä, oivaltavia, typeriä ja suorastaan raivostuttavia keskusteluja yhdestä ja samasta aiheesta. Sanni-kohusta.

Kaikki varmasti tietävät, mutta lyhyt ja tiivis kertaus silti. Sanni pyysi fanejaan lipsynkkaamaan Vahinko-biisiään musiikkivideolle. Videolla esiintyi myös alaikäisiä lapsia. Hesarin toimittaja Jussi Lehmusvirta keksi, että biisi on kammottava seksibiisi, nyt on kyllä pedofiliaa, pelastetaan lapset ja soitti levy-yhtiöön. Levy-yhtiö säikähti ja poisti videon. Nyt keskustellaan Sannista, lapsista, seksuaalisuudesta, seksistä, sukupuolesta, tasa-arvosta, sopivista kappaleiden aiheista ja siitä kuka on keksinyt minkäkin kohun.

Minua Sanni-kohu ja siitä syntyneen keskustelun typeryys yksinomaan vituttaa. Niin paljon, ettei siihen auta tyynyjuttelut tai pari Coronaa. Syitä vitutukselle on monta. Lienee pakko taas kirjoittaa, vaikken oikeastaan edes jaksaisi.


1) Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomien toimittaja keksi videosta ongelman, teki jutun ja video poistettiin. Koko kohu oikeastaan syntyi vasta, kun lehti uutisoi käytännössä omista aikaansaannoksistaan. Helsingin Sanomat teki jutun, toisen, kolmannen ja neljännen, en edes tiedä kuinka monta. Helvetin monta. Enkä kiusallanikaan linkitä niitä tähän. Samaa kohunsynnyttämistähän on tehty iltapäivälehdistössä jo kauan. Hesarille lienee ilo olla vahinko, joka jatkaa samaa paskantuottamista.

2) Videota ei enää ole ja se vie keskustelulta totuuspohjan
Nyt videosta keskustellaan näkemättä videota, koska muutakaan ei voida. Ilman, että asioiden todellista tilaa voi tarkistaa videolta. Itse ehdin nähdä videon kerran ja panin heti merkille, että video oli hyvä. Lämminhenkinen ja sympaattinen. Edusti hienosti ihmisyyden kirjoa, kaikkia sukupuolia, seksuaalisia suuntautumisia ja ikäryhmiä. Ei siis pikkulapsia laulamassa seksistä. Koko seksipuhe on vähän kaukaahaettua, mutta siitä seuraavassa. Koska videota ei enää ole yleisön nähtävissä, voi esimerkiksi kohun kehittänyt Hesari käyttää videosta ilmaisuja "lapset laulavat seksistä", "Sannin seksiaiheinen lapsivideo" ja "lapset ja seksi videolla" (VITTU KYLLÄ). Lapsia itsessään ei millään tavalla seksualisoida videolla ja seksistä laulaminenkin on kuulijan itse tulkittavissa. Aika paksua journalismia puhua seksiaiheisista lapsivideoista.

Hesarin Jussi Lehmusvesi kuvailee tulkintansa mukaan videon flirttailevan pedofilian kanssa. Siis voi saatana, täysissä pukeissa, normaalissa arkisessa ympäristössä laulava lapsi. Jos siinä näkee lapsen seksuaalisessa mielessä, niin en voi kyllä olla ensimmäisenä onnittelemassa.


3) Osaamattomuus lyriikan analyysissä
 Kirjallisuuden opiskelijana ja erityisesti lyriikkaan keskittyvänä ihmisenä keskustelu on vienyt järkeni rippeet. Kyllä, on aika ilmiselvää, että kappaleessa käsitellään seksuaalista kanssakäymistä. Mutta niin käsitellään paljon muutakin: ihmissuhteita, ihmiselämän vaikeuksia, kriisejä tai ylipäätään tapoja käyttäytyä tietyissä tilanteissa. Sosiaalinen elämä ja sen vaikeudet ovat arkipäivää lapsellekin. Tottakai aivan eri tasolla ja tavalla kuin teini-ikäisen tai keski-ikäisen, mutta on kuitenkin.

Ja kylmä fakta on myös se, että jokainen ihminen tulkitsee laulunsanoituksia omista lähtökohdistaan, omalta kokemuspohjaltaan, omaan elämäänsä peilaten. Niin myös lapset. Lapsi ei siis todennäköisesti ajattele olevansa se, jonka kanssa joku käy kerran kiksauttamassa ja samalla vahingossa pettää vakikumppaniaan. Koska

4) Lapsien pitäminen täysin typerinä
Tietenkin lapsia täytyy suojella, tukea ja kasvattaa mahdollisimman ehjiksi aikuisiksi. Tällainen kohu ei vain tee niin hiukkaakaan. Suuri osa vanhemmista on hirveän kyvyttömiä puhumaan seksuaalisuudesta tai seksistä lapsille. Siksikin videon poistaminen ja siitä järkyttyminen tekee maailmalle hallaa: nyt olette lapset tehneet kauhistuttavan teon, käyneet lähellä vaarallista ja kamalaa seksuaalisuus-aluetta, nyt äkkiä pois ja ovi lukkoon, tästä ei puhuta nyt eikä koskaan kun kerran selvisimme hengissä. Voi lapsi siinä sitten miettiä, että mitä pahaa nyt oikeastaan tuli tehtyä. "Myöhemmin voi kaduttaa kun ei ole ymmärtänyt mitä tekee" on myös raivostuttavan nihkeä perustelu. Tottakai voi, aivan kuten lävistyksissä ja tatuoinneissa ja reilireissuissa ja muissa nuoruuden absoluuttisissa vaaranpaikoissa. On myös täysin mahdollista, että kymmenen vuoden päästä muistelisi kaihoisalla huvituksella, kuinka siistiä oli päästä Sannin videolle ja onpa muuten edelleen hyvä biisi.


5) Sukupuolten epätasa-arvo
Suuri ongelma tuntuu olevan myös sukupuoli. Jatkuvasti puhutaan pikkutytöistä, kuinka ei sovi pikkutytöille. Sopiiko pojille? Saako pojat tarjoutua testattavaksi? Miksei puhuta ylipäätään lapsista? Miksi juuri tytöt ovat ongelma? En usko, että laulavat pikkupojat olisivat olleet minkäänlainen ongelma kenellekään. Koko keskustelua ei luultavasti olisi.

On vielä sanottava sekin, että hyvin harvoissa Sannin biiseissä tuodaan sukupuolia esiin. Ei sitä siis välttämättä tarjouduta poikien testattavaksi. Tai testattavaksi tarjoutujakin voi olla poika. Lyriikan analyysin asiantuntijana voin antaa vinkin, että tässäkin kohussa pääsee helpoimmalla, kun ei ylitulkitse tai lisää tekstiin asioita, joita oma vanhahtava mieli siinä haluaa nähdä.

Myös se, että Sanni sattuu olemaan nainen tuntuu kiusaavan monia. Kommenttikentät täyttyvät siitä, kuinka on täysin laskelmoitu tuote, levy-yhtiön sedät on pistäneet tuhmia sanoja suuhun ja varmaan on juu kirjoittanut paskat tekstinsä itse, saisi lopettaa uransa koko ämmä. Jatkuva haloo siitä, mitä artisti saa sanoa tai tehdä, ei saa sanoa vittu eikä saa laulaa seksistä. Onkohan paljonkin miesartisteja, joilla olisi samat ongelmat? Sannin Että mitähän vittua ei saisi soida lapsiyleisölle, mutta Antti Tuiskun fellaatiosimulaatio banaanilla tai hyvin alleviivaava perseenesittely on täysin fine. Puhumattakaan Petri Nygårdin klassikkolainista, jonka mukaan "parhaat pillut jää nussimatta jos naamaa kattoo". Mitään tolkuttomaan ryyppämiseen kannustavaa JVG:täkään tässä maassa ei taida olla.

Ja vielä jokerina vanha kunnon

6) ENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN
Juu, niin oli. Koskaan ennen eivät ole lapset innostuneet pop-idoleista ja laulaneet tietämättään ehkä vähän ympäristön vanhempia ihmetyttävistä tai huvittavista aiheista. Itse kiistän ainakin ehdottomasti laulaneeni koskaan Spice Girlsin Two Become Onea (jonka merkityksiä en puhtaasti kielisyistä ymmärtänyt). Myös Nylon Beatin Seksi vie ja taksi tuo oli minulle kappale, jota en halunnut koskaan edes kuulla, naapurintädille laulamisesta puhumattakaan. Tätiparka taisi vielä pyytää, että laulaisin uudestaan kun on niin mukava kuunnella.

 Olen myös kuullut, että kukaan ei koskaan, varsinkaan lapsena, ole laulanut esimerkiksi Kikkaa tai Madonnan Like a virginiä. Monet ovat myös painokkaasti tuoneet esiin, että olemattomia esityksiä ei myöskään ole taltioitu kotivideoille.

Kirjoitin edellispäivänä Gaykätkö -projektista ja siitä, kuinka Nautelankoski-säätiö halusi kieltää Lauri Nautelaa käsittelevän gaykätkön....

Kirjoitin edellispäivänä Gaykätkö-projektista ja siitä, kuinka Nautelankoski-säätiö halusi kieltää Lauri Nautelaa käsittelevän gaykätkön.

Tänään myös Turun Sanomat on uutisoinut aiheesta. Turun Sanomien haastattelussa säätiön hallituksen puheenjohtaja Pekka Jokila kommentoi asiaa:

"Emme halua, että Lauri Nautelan taustoja kauheasti mainostettaisiin. Haluamme, että taustat jäävät hiljaisuuteen."

Että tulihan se sieltä. Joku muu olisi voinut pahoitella ja todeta, että nyt meni vähän hassusti. Mutta Lauri Nautelan muistosäätiössäpä ihan reilusti tuodaan esiin, että kyllä, hävettää. Ei sensurointiyritys, vaan muistohenkilön taustat nimittäin.

Nyt ihan kansankielisesti haluaisin kysyä, että mitä saatanaa, Nautelankoski-säätiön hallitus? Millainen muistosäätiö te oikein olette? Että muisteltava ihminen ei vielä kuolemansakaan jälkeen kelpaa sellaisena kuin on ollut? Olisiko mitään, että menisitte muistelemaan sellaisten henkilöiden muistoa, joiden takana voitte seistä ilman, että häpeissänne joudutte peittelemään henkilön historiaa?

Nautelankoski-säätiöllä luultavasti ajatellaan, että mistä ei puhuta, sitä ei ole. Mutta onneksi monet, esimerkiksi minä, puhuvat. Kerrottakoon nyt tässäkin, sama, mistä myös Gaykätkön yhteydessä puhutaan. Lauri Nautela oli paitsi niiden tuhannen homoseksuaalisuudesta tuomittujen miesten joukossa, myös ilmeisen avoimesti homomies. Gaykätkö tietää kertoa, että Lauri Nautela oli tuttu näky uimahalleissa miesseuraa etsimässä ja aktiivinen antikvariaateissa vierailija: niistä hän haki mitäs muutakaan kuin miestenlehtiä. Jos Nautela ei itsekään ole häpeillyt ja salaillut, niin miksi muistosäätiön pitäisi niin tehdä?

 
Tämän kylän homopoika 8.5. alkaen osoitteessa
www.tamankylanhomopoika.fi

Nautelankoski-säätiön kieltoyritykset Gaykätkö-projektia kohtaan osoittaa, että tasa-arvossa on vielä tekemistä. Sananvapaudestakin voi ehkä...

Nautelankoski-säätiön kieltoyritykset Gaykätkö-projektia kohtaan osoittaa, että tasa-arvossa on vielä tekemistä. Sananvapaudestakin voi ehkä vähän huolestua.

Kirjoitin teille jo aiemmin keväällä Kalle Hammin ja Dzamil Kamangerin Gaykätkö -taideprojektista, jota olin itsekin mukana suunnittelemassa. Lyhyesti Gaykätköissä on kyse siis geokätköistä, jotka käsittelevät Turun seudun sateenkaarihistoriaa. Hieno projekti.

Projekti on nyt loppusuoralla ja se julkistetaan torstaina. Projektin aikana tuli taas hienosti selväksi, kuinka maailma ei tasa-arvokysymystenkään kohdalla ole Suomessakaan valmis. Sananvapauttakin voi ehkä hiukan miettiä.

Yhtä gaykätköä suunniteltiin sijoitettavaksi Lauri Nautelan museolle Lietoon. Kerrottakoon tässä kohtaa, että Lauri Nautela (1914-1998) oli Nautelan kartanon omistajien ottopoika, kartanon perijä, harrastaja-arkeologi sekä keräilijä. Tämän lisäksi Nautela oli myös yksi noin tuhannesta miehestä, jotka tuomittiin vanhan seksuaalirikoslain aikana haureudesta toisen samaa sukupuolta olevan kanssa. Tuomiona oli neljän vuoden ehdoton vankeus. Tämä kaikki on siis yleisesti tiedossa, ja lisää on luettavissa esimerkiksi Sateenkaari-Suomi -kirjasta.

Nautelankoski-säätiön hallitus oli kuitenkin Nautela-kätköstä toista mieltä. Aluksi projektia kuulemma myötäiltiin ja säätiön kerrottiin olevan hyvin avoin näissä asioissa. Hyvälle avoimuudelle kuitenkin tapahtui jotain, sillä projektin edetessä säätiön hallitus kielsi sijoittamasta kätköä museon alueelle (mihin heillä toki oikeus onkin). Sen lisäksi gaykätkö-työryhmä sai myös ilmoituksen, jonka mukaan Lauri Nautelaa ei muutenkaan saa millään tavalla käyttää osana gaykätköjä.

Tällainen historian muuntelu ja peittely on ihan vain vähän arveluttavaa säätiöltä, jonka tehtävänä on esimerkiksi harjoittaa kulttuuriperinteen tallennusta ja tiedonvälitystä. Että eipä sillä niin väliä, onko välitetty tieto ihan oikeaa, kunhan imago on hyvä. Luojan kiitos kätkötiimissä ymmärrettiin pitää Nautela mukana kätköissä. Mitään järkiperustetta tai syytä kiellolle, tai varsinkaan sen noudattamiselle, ei ole.

Voi hölmöä Nautelankoski-säätiön hallitusta. Kuinkakohan monta uutta Lauri Nautelan homouden ihmettelijää tämän myötä tulee? Pitäisikö järjestää hlbti-retki Lauri Nautelan museoon?

Gaykätkö -projekti julkistetaan huomenna torstaina 28.4., Turun seudulle sijoitettuja kätköjä voi etsiä 5.6. saakka. Lisätietoa teoksesta löytyy Facebookista.  

Jos joutuu miehenä huomauttamaan miehelle poikiin kohdistuvasta asiattomasta kommentoinnista, niin eihän siinä ole terrorisoitavaa feministi...

Jos joutuu miehenä huomauttamaan miehelle poikiin kohdistuvasta asiattomasta kommentoinnista, niin eihän siinä ole terrorisoitavaa feministinaista mukana ollenkaan.

Twitter alkoi sunnuntai-iltana liekehtiä, kun feministikollektiivi Pihtarihuorien blogissa kirjoitettiin poikien kohtaamasta seksuaalisesta ahdistelusta. Postauksessa käsiteltiin sitä, kuinka poikien kokemaa seksuaalista ahdistelua vähätellään ja kuinka sitä ei oikeastaan edes voi olla ja kuinka pojatkin pitäisi jo ymmärtää nähdä ihan tunteellisina ja herkkinä ihmisinä. Että se on vain hieno homma, kun on päässyt piparin makuun, vaikka piparia sitten olisikin tarjonnut naispuolinen opettaja. Niinku että hienosti menee ja yläfemma, pojat.

Postaus on täyttä asiaa ja saikin ansaittuja tykkäyksiä. Paitsi iänikuiseltä Miesten tasa-arvo ry:ltä, joka näki jälleen kerran ongelman lähteen feministeissä. Feministit eivät puhu poikauhreista (vaikka nimenomaan juuri Pihtarihuorat ottivat asian puheeksi sillä hengellä, että asiaan on tultava muutos). Miesten tasa-arvo ry:n mukaan feministit vähättelevät miesten ja poikien kokemaa ahdistelua ja väkivaltaa. Poikiin kohdistuvan väkivallan huomioimista jopa vastustetaan. Juu-u.

Että poikiin kohdistuvan väkivallan uhreihin suhtaudutaan väheksyen tai alentuvasti. Ja siinä ei kuulemma ole mitään tekemistä miesten machokulttuurilla, vaan syy on nimenomaan feministeissä.

Koittakaa nyt saatana skarpata siellä miesten tasa-arvo-yhdistyksessä ja mennä itseenne. Poikien kokeman ahdistelun väheksymisen voitte ihan ensimmäisenä lopettaa itse. Tehkää konkreettisia tekoja, eikä feministivainota Twitterissä. Kun somessa kiertää uutinen ahdistelluista teinipojista, älkää olko kommenttikentässä tarjoamassa yläfemmoja ja onnittelemassa pillunsaannista. Ja jos joku muu kommentoi, niin toki huomautatte ystävällisesti, että ahdistelu on aina väärin eikä mitenkään hyväksyttävää. Vastustaa sitä väheksyvää tai alentuvaa suhtautumista siis ihan konkreettisesti.

Ai mut hitsi. Jos joutuu miehenä huomauttamaan miehelle poikiin kohdistuvasta asiattomasta kommentoinnista, niin eihän siinä ole terrorisoitavaa feministinaista mukana ollenkaan.

Aiivan. Eipä taida tasa-arvotyö enää kiinnostaa.