Tietoa mainostajalle ›

Toiveeni järkevästä sukupuolikeskustelusta on kuollut

Tiedättekö mikä on viime päivinä tehnyt surulliseksi? Se, että ihmiset puskevat julkaisemaan mielipiteitään asioista, joista eivät tiedä, ...

Tiedättekö mikä on viime päivinä tehnyt surulliseksi?

Se, että ihmiset puskevat julkaisemaan mielipiteitään asioista, joista eivät tiedä, eivätkä varsinkaan vaivaudu edes ottamaan selvää. Kun mielipide on oikeastaan fakta, jonka pohjalta voi möyhätä ihan miten tykkää. Tuntuu riittävän, että avainsanat ovat paikoillaan. Mies ja nainen, sukupuolineutraali, biologia, ei saa olla enää tyttö tai poika, tarhan täti ja unisex-vessa, terve järki, hyvästi järki. Ihmettelevissä kahvipöytäkeskusteluissa tietämättömyyden voi ymmärtää, lastenpsykiatrin luennolla tai suositun bloggarin kannanotoissa taas ei.

Lastenpsykiatri Jari Sinkkonen luennoi taannoin Huittisissa lasten hyvästä kasvusta. Sinkkonen puhui Alueviestin mukaan siitä, miten pitää antaa lasten olla rohkeasti tyttöjä ja poikia. Suomessa kun ei kuulemma ole enää odotuksia siitä, millaisia tyttöjen pitää olla. Nyt haluaisin vain tietää, mihin lähes 70-vuotias mies tämän näkemyksensä perustaa. Tuskin ainakaan omakohtaisiin kokemuksiin.


Suurinta paskaa on tietysti se, että vankan asiantuntija-aseman saavuttanut psykiatri lähtee mukaan populistiseen mutuiluun. Kukaan ei vieläkään ole missään kieltänyt olemasta tyttö tai poika. Kyse on edelleenkin siitä, ettei lasta ohjata toimimaan stereotyyppisten oletusten mukaan. Että sukupuoli ei rajoita tai estä tekemästä mitä haluaa. Sinkkonen ei selvästi tätä ymmärrä, vaan jatkaa sujuvasti siitä, miten pitää sallia poikien pyssyleikit, kun tytöt kun taas tykkäävät enemmän pehmoisesta läheisyydestä.

Niin. Suomessa kun ei ole mitään odotuksia siitä, millainen pitää olla. Kunhan pojat leikkii pyssyillä  tytöt vain tykkää pehmoisesta läheisyydestä. Mahdollisuus järkevään keskusteluun sukupuolesta ja oikeastaan mistään voidaan lopullisesti haudata, jos lastenpsykiatrikin argumentoi arvaamalla. Toivoni järkevästä keskustelusta on kuolemaisillaan. Tekstin loppuun mennessä lie jo kuollut.

Myös Prime life by Umppu -blogissa kirjoitettiin "liian pitkälle menevästä sukupuolineutraalisuudesta". Lähtökohta kirjoittajan tuohtumukselle on tasa-arvovaltuutetulta tullut huomautus tasa-arvolakia rikkovasta hinnoittelusta. Kampaamoalalla työskentelevä Umppu kun ei tunne alaansa koskevaa lainsäädäntöä ja sitä, että tasa-arvolaki kieltää palveluiden hinnoittelun sukupuolen perusteella. Käytännössä siis niin, ettei nainen joudu maksamaan samasta palvelusta huomattavasti korkeampaa hintaa kuin mies. Tästä tuohtuneella Umpulla menevät sujuvasti sekaisin puurot ja vellit, eikä siinä säästy kukaan. Maalaillaan transfobiset uhkakuvat naisten pukuhuoneisiin ilmestyvistä peniksellisistä naisista ja siitä, miten kauneusalan työntekijät suorastaan pakotetaan tekemään karvanpoistoja löysälle palli-iholle. On hämmentävää, ettei työkseen hiuksia käsittelevälle ihmiselle ole vielä valjennut, ettei sukupuoli määritä hiusten pituutta tai niille haluttua käsittelyä. Tuntuu olevan mahdoton ajatus hinnoitella palveluita esimerkiksi hiusten pituuden tai varsinkaan asiakkaan haluamien palveluiden mukaan. Sukupuoli on ainoa järkevä hinnoitteluperuste. Vähemmälläkin luulisi huomaavan, ettei sukupuoli sijaitse hiuksissa.


En tunne Umpun työtapoja, mutta yleisellä tasolla tällainen tietämättömyys omasta alasta viestii itselleni ammattitaidottomuudesta. Myöhemmässä postauksessaan Umppu vielä hakee itselleen oikeutusta olla noudattamatta tasa-arvolakia, koska ei ole lain kanssa samaa mieltä. Eri mieltä voi toki olla, mutta en hirveästi lähtisi metelöimään saatujen sanktioiden vuoksi, jos tietoisesti jättää noudattamatta lakia.

Nyt jälkeenpäin Umppu on toki omien sanojensa mukaan ymmärretty täysin väärin. On homokaverit ja kaikki, ei siis voi olla syrjinnästä kyse. Suvaitsevaiset eivät vain taaskaan suvaitse. Kyse onkin ollut ihmettelystä ja asioiden pohdiskelusta. Ja niin varmasti onkin, sillä alkuperäisessä postauksessaankin Umppu moneen kertaan toteaa tietämättömyytensä ja ymmärtämättömyytensä.
Mutta siinä se ongelma juuri onkin: jos et tiedä, niin ota selvää. Kysy ja selvitä. Älä esitä omaa epätietoisuuttasi faktoina suurelle yleisölle. Älä lähde yksinäsi miettimään ja kirjoittamaan ja samalla paisuttamaan ärtymystäsi valtavaksi raivoksi, joka polveilee asiasta toiseen liittymättä mihinkään.
 Älä myöskään selittele sillä, että "kuka tahansa ja mitä tahansa niin kauan, kun se ei vaikuta mun elämääni negatiivisesti".

Kun nyt ei ole kyse siitä, miten muut vaikuttavat sinuun, vaan siitä, miten sinä vaikutat muihin.

You Might Also Like

14 kommenttia

  1. Ihan helvetin hyvä kirjoitus, kiitos!

    VastaaPoista
  2. Mahtava kirjoitus! Kiitos tästä. :)

    VastaaPoista
  3. Mä oon myös repinyt hiuksia päästäni saman aiheen (ja blogiteksini) tiimoilta. Usein tuntuu, että ihmiset puhuu ihan eri asioista eikä edes yritä ymmärtää.

    VastaaPoista
  4. Lainaukset Sinkkoselta elää aivan omaa elämäänsä netissä ja ne on kaiken lisäks irrotettu kokonaan kontekstista pois.

    Itse Sinkkosen luennoilla istuneena ensin vastusta ajatusta tästä "tytöt tyttöinä ja pojat poikina" -ajatusta, mutta tulee muistaa, että Sinkkonen useaan kertaan aina sanoo, että on poikkeuksia, näin mustavalkoista ei mikään ole. Pohjaa omiin kokemuksiinsa lastenpsykiatrina eri osastoilla.

    Mee kuunteleen ens luento. Sinkkonen puhuu hyvistä ja tärkeistä asioista. Keskiössä on lasten hyvinvointi ja terveen itsetunnon kehittyminen. Täysin tekstistä irrotettuna kenen tahansa luennoitsijan lainaukset totta kai hämmentää ja pistää miettiin.

    Täysverisenä feministinä oon Sinkkosen kanssa samaa mieltä. Toistan itteeni, mene kuuntelemaan hänen luentonsa ja lyttää vasta sitten. Ei oo kovin tyylikästä pohjata mielipidettään ilmaiseen paikallislehteen, joka on melkein pelkästään mainostusta varten tehty.

    Sä syytätä Sinkkosta mutuilusta ja itse mutuilet todella nolosti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä! Todella vahvasti.

      Poista
    2. Olen ollut kuuntelemassa Sinkkosta. Hän teki kyllä hyvin selväksi oman ajattelunsa siitä, miten poikien tulee saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä. Hän ei edes kyennyt näkemään sitä, että joku peräänkuuluttaa ajatusta siitä, että lapsi saa olla sellainen lapsi kuin haluaa. Hän voisi puhua ihan vain lapsista, mutta ei voi. Miksi?

      Poista
    3. Sama anonyymi täällä hei, kuka tuon pitkän kommentin rustasi.

      Onpa Päivi harmillista! Ne luennot, jolla olen itse ollut, on lopputulema aina ollut "lapset on lapsia, ja näin pitääkin olla."

      Pitkälti vaikuttaa sekin, millä asenteella tämmosia puhujia menee kuunteleen. Että ollaanko sarvin ja hampain vai avoimin mielin.

      Kakspiippunen homma.

      Poista
    4. Niin, vaikea sanoa. Olen nyt saanut kahdenlaista palautetta, sekä postaustani tukevia kokemuksia Sinkkosen luennoilta – että täysin päinvastaisen käsityksen saaneita.

      Noin ylipäätään tuntuu erikoiselta, että tällaisia Alueviestin jutun mukaisia lainauksia saa aikaan, jos sisältö on kuitenkin se, että lapset ovat ensisijaisesti lapsia, eivät poikia ja tyttöjä.

      Poista
    5. Ja taas jatkuu anoilu. Alueviesti ny on Alueviesti, ite en siihen koskis pitkällä tikullakaan. Mutta sekin on mun oma mielipide ��.

      Poista
    6. https://www.aamulehti.fi/hyvaelama/lastenpsykiatri-jari-sinkkonen-on-yksi-ainoa-oikea-tapa-kiittaa-lasta-200415837/ Tässä linkki Sinkkosen luentoon Nokialla. Sama teema ja samat "jutut" kuin tuossa Alueviestin toisen kaupungin luennossa.

      Aika paljon toimittajasta kiinni, millanen juttu syntyy. Ilmaislehden versiossa, ikävä kyllä, loistaa liiaksi läpi toimittajan henk. koht. intressit.

      Lasten ja nuorten nettipornon kattelu ois enemmä tullu nostaa Alueviestissä ylös.

      Tv: sama ano ��

      Poista
    7. No jaa, mitä nyt olen Sinkkosen kirjaa "Elämäni poikana" lueskellut, niin aika lailla tuntuu olevan juuri niillä linjoilla, joilla Eino on ymmärtänyt hänen olevan. Sitä paitsi jos Sinkkonen ei olisi huolissaan siitä, että pojat eivät enää saa nujuta ja leikkiä pyssyleikkejä, niin miksi hänen pitäisi kirjoittaa kirjoja ja luentoja niitä puolustellakseen? Ja jos hän olisi oikeasti sitä mieltä, että tärkeintä on antaa lasten olla lapsia omina persooninaan, niin miksi hänen pitäisi koskaan missään yhteydessä mennä sanomaan, että pojat tykkää pyssyleikeistä ja tytöt pehmeästä läheisyydestä?

      (Jos ette sitten tarkoittaneet kontekstista irrottamisella sitä, että hän oli oikeasti sanonut vaikkapa "Jotkut vanhemmat olettavat, että pojat tykkäävät pyssyleikeistä ja tytöt pehmeästä läheisyydestä. Lapsi kuitenkin yleensä löytää itse mieluisen tavan leikkiä, ja vanhemman kannattaa tukea sitä lapsen sukupuolesta riippumatta." ja tästä sitten otettiin vain tuo "pojat sitä ja tytöt tätä" lehteen. Mutta vähän epäilen, että tästä ei ollut kyse.)

      Hyvä postaus, Eino!

      Poista
  5. Olen samaa mieltä siitä, että poikien pitää saada olla poikia ja tyttöjen tyttöjä. Epäilen kuitenkin vahvasti, että tämä ajatus ulottuu myös transsukupuolisiin poikiin ja tyttöihin tätä ajatusmaailmaa puolustavien mielessä, kuten sen pitäisi ulottua. Translapsen osa on usein saada olla parhaimmillaankin vain joku pakkoneutraloitu olento, jolle yritetään tuputtaa väkisin poikatyttöyttä tai tyttömäistä poikuutta, ja jota ei uskalleta kehua oikein mistään, mistä tyttöjä ja poikia kehutaan, että ei vain tueta vääriä asioita, ja jolle kehittyy siksi heikko itsetunto omasta maskuliinisuudesta tai femiinisyydestä.

    Noin yleisesti ottaen haluan sanoa sinulle blogin kirjoittaja todella ison kiitoksen. En itse jaksa transsukupuolisena seurata näitä kaikkia sukupuolikeskusteluita puoliakaan, koska kaiken sonnan lukemisen vaikutus elämänlaatuuni olisi liian suuri. On hyvin selvää, että sukupuolivähemmistöjen tilanteen suhteen ollaan Suomessa jossain samalla tasolla kuin homoasioiden oltiin 90-luvulla ja tästä on vielä pitkä matka edettävänä, että päästään keskustelussa tasolle, että ihmiset oikeasti ymmärtävät asiat.

    Sinä ja muut, jotka ette ehkä koe näitä keskusteluita yhtä henkilökohtaisesti kuin sukupuolivähemmistöt itse olette aivan korvaamaton apu. Olen oikeasti todella kiitollinen, että nykyään on viimein olemassa ihmisiä, jotka puolustavat meitä julkisesti. Silloin, kun minä aloitin prosessin vuosia sitten, näin ei todellakaan ollut.

    VastaaPoista