Kaupallinen yhteistyö: Jurassic Rock

Olen kesän mittaan kiertänyt kuvaamassa festareita joka viikonloppu - ja sama tahti jatkuu elokuun loppuun. Kotimaan bändit ovat tulleet livemeiningiltään varsin tutuiksi: itselleni vieraampienkin yhtyeiden tuotanto ja biisien järjestys settilistoissa alkaa olla pinttynyt selkärankaan.

Se ei kuitenkaan ole haitannut: vuosien ja vuosikymmenien tahkoaminen keikkalavoilla vuodesta toiseen myös näkyy jossain ja livemeininki on monilla yhtyeillä ihan mieletön. Moni sellainenkin esiintyjä, joka ei tyyliltään miellytä itseäni on keikalla vakuuttanut ja hurmannut tyystin. 

Laadinkin nyt teille listan kovimmiksi huomaamistani esiintyjistä. Kaikki listatut esiintyjät löytyvät esimerkiksi Mikkelin Jurassic Rockista (4.-6.8.), jonne sain kahden lipun paketin arvottavaksi. Arvontaohjeet löytyvät postauksen lopusta, lue siis loppuun saakka!

Tässä siis viisi parasta festaribändiä kesällä 2017: 

Roope Salminen & Koirat

Roope Salmiselta ei ole voinut välttyä edes metsään unohdetussa tynnyrissä asumalla. Koirat-yhtyeen keikoilla sen sijaan koko Suomi ei ole vielä tainnut käydä, vaikka keikoilla on kesän mittaan suuria yleisöä ja erittäin hyvää meininkiä nähtykin. 

Festareiden tiukoilla aikatauluilla ja bändien vakiintuneilla settilistoilla keikoista voi joskus tulla kaavamaisia. Koirien keikoilla kaavamaisuutta ja vakiintumista rikkoo kuitenkin täysin hulvaton improräppiosuus, jonka aiheet yleisö saa keksiä. Muistan kuulleeni freestyle-räpit ainakin tuhmasta kesäromanssista, ensihoitajista ja ammattiliitoista. Mitä nyt juhlatunnelmissa oleva yleisö ikinä keksiikään. 

Kaija Koo

Rakkauteni Kaija Koohon on toki Turun yliopistoa myöden rekisteröity ja arkistoitu fakta, mutta tänä kesänä rakkaus on jotenkin vaan vahvistunut entisestään. Kaija on hyvin sympaattinen ja tavallista ihmistä lähellä - ja silti sellainen saavuttamaton ja uskomaton rock-tähti, jonka säteilyssä päivettyy, vaikkei aurinko paistaisikaan. 

Pitkähkön taukonsa jälkeen Kaija on taas kovassa, jopa entistä kovemmassa, iskussa ja esittelee keikoilla usein myös jumppaliikkeitä, jotka ovat lonkkaleikkauksen jälkeen taas mahdollisia. Unohtamatta tietenkään viimeisintä Kaija Koo -suosikkibiisiäni Hillitse itsesi. Se on kuultava joka kerta, vaikken muuten keikkoja töissä kokonaan ehdikään katsoa. 

JVG

Jos jotain asiaa elämässäni kadun, niin sitä, etten perehtynyt syvällisesti JVG:hen kun ensimmäisen kerran kuulin varovaisen se JVG on kuulemma niinku oikeesti aika hyvä. Totesin vain, että no ei ole, ja vielä vuotta myöhemminkin festariporteilla jonottaessani valitin alueelta kantautuvasta kauheesta möykästä JVG:n soittaessa. Mutta kuten sanottu, tätä kadun.Onneksi olen nyttemmin tullut järkiini. JVG on nimittäin livemeiningiltään ihan sairaan siisti bändi. Joka kerta odottaa jännityksellä, mitä kreisiä JVG:llä tällä kertaa on päällään (siksi kuljenkin JVG:n bäkkärikopin ohi aina silmät kiinni, etten vain spoilaannu). 

J. Karjalainen

J. Karjalainen on vuosikymmenten varrella tehnyt hurjan määrän mielettömän hienoja biisejä. Silti keikkameiningistä puuttuu kaikki sellainen pömpöösi omakehu ja elvistely ja juuri siksi keikat ovat niin ihanan tunnelmallisia. Ei tarvitse mylviä rokkihurmoksessa biisien mukana, vaan voi huojua ilta-auringossa leppoisan lempeästi - vaikka suuria yhteislauluiltoja Karjalaisen keikoista kuitenkin aina lopulta tulee. Ja kaiken keskellä J. itse myhäilee supercoolina lippiksensä alta. 

Haloo Helsinki!

Haloo Helsinki kasvoi suureksi päälavojen päätösaktiksi minulta vähän salaa. En jostain syystä nähnyt bändiä johonkin vuoteen enkä seurannut radioiden soittolistoja. Mielessäni Haloo Helsinki oli edelleen lupaava ja symppis ruututennareissa viuhtova rokkarijoukko, jonka levynjulkkarikeikkaa olin katsomassa Narinkkatorilla joskus 2008. Sitten bändi yhtäkkiä olikin päälavoilla kaikkine pyroefekteineen ja hittilistoineen. Tänä kesänä bändi on harpannut taas askeleen eteenpäin: festarit ovat bändin aikana yhtä liekkimerta. Niin pyroefekteiltään, soitoltaan kuin yleisön fiiliksiltäkin. Bändin lavasteet ja esiintymisasut näyttävät törkeän siisteiltä, lavameiningistä noin muuten puhumattakaan. Timanttinen bändi ja timanttisia biisejä, aaa että. 

Jurassic Rockista on mainittava muuten vielä se, että festareilta löytyy myös vallan mainio leirintäalue! Fiilistelin ylipäätään festareiden leirintäaluemuistojani jo aiemmassa festaripostauksessani. Jokaisen festarikävijän kannattaisi mielestäni kokea leirintäalue-elämä edes kerran. Muistoja varmasti syntyy, nautti siitä tai ei. Jurassic Rockin leirintäalue on kuitenkin ehkä kaikkein spesiaalein: sieltä löytyy oma ohjelmateltta, jonka ympäristöstä löytyy esimerkiksi vesisotaa (!!!), VESILIUKUMÄKI (!!!!!!!!!!) sekä öljypainia (loputtomasti huutomerkkejä). En uskalla edes arvailla, millaisia kohtaamisia Jurassic Rockissa tulee leirintäalueen myötä tapahtumaan. Kosteita ja öljyisiä ainakin, veikkaan. 

Mutta nyt siihen kilpailuun! Edellisen festariarvonnan tavoin arvonta suoritetaan Instagram-tililläni (@tamankylanhomopoika) tätä postausta käsittelevässä kuvassa. Seuraa meikäläistä (ellet vielä seuraa) ja fiilistele kuvan kommenteissa omia keikkakokemuksiasi: mitä odotat eniten tai mitä olet kenties jo kokenut ja eniten muistellut. Arvontaan osallistuneiden kesken arvotaan kahden lipun paketti Jurassic Rockiin. Kilpailu päättyy perjantaina 21.7. klo 24! 

Onnea arvontaan!