Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Kuvia ja fiiliksiä UMK:sta

Aurinkoista sunnuntaita!  Lupailin lisäfiiliksiä Uuden Musiikin Kilpailusta Metroareenalta jo aiiika kauan aikaa sitten. Tarkoitus olikin...

Aurinkoista sunnuntaita! 

Lupailin lisäfiiliksiä Uuden Musiikin Kilpailusta Metroareenalta jo aiiika kauan aikaa sitten. Tarkoitus olikin postata näistä heti seuraavalla viikolla, mutta kellahdinkin ikiajoiksi tautivuoteeseen, eikä päässä yksinkertaisesti liikkunut mikään sen vertaa, että olisin pystynyt järjellistä postausta tuottamaan.

Mutta nyt kevätaurinko loistaa ja voimat ovat palanneet! Lisävirtaa saa mukavasti UMK-fiiliksistä, sillä show oli i-ha-na.  Etukäteen mietin, miten kolmen biisin varaan voidaan rakentaa kokonainen show niin, että siitä riittää sisältöä pidemmäksi aikaa kuin kahdeksikymmeneksi minuutiksi. Mutta näköjään osaavilla tekijöillä kaikki on mahdollista! Show sekä näytti että kuulosti mielettömältä ja oli ylipäätään todella toimiva ja eheä kokonaisuus.

Kuten Mel C:n esiintymistä fiilistellessäni kerroinkin, pääsin kuvaamaan UMK:n kenraaliharjoitukseen. Sieltä ovat myös postauksen kuvat. Illalla sitten istuinkin kutsuvieraana eturivissä nauttimassa show'sta. Pääsin siis käytännössä katsomaan UMK-finaalin kahdesti! Sen lisäksi katsoin ohjelman jälkeenpäin myös Yle Areenasta, hienosti näytti toimivan televisiossakin. Oli muuten hyvin silmiä avaavaa nähdä, kuinka paljon televisiossa pystytään tavallaan huijaamaan katsojaa. Lavalla voi paikan päällä katsoessa tapahtua hyvinkin monenlaista show'n taustapyöritystä. Sopivilla kuvakulmilla kaikki tällainen saadaan kuitenkin piilotettua television katsojilta. Siinäpä sai television katsoja esimerkiksi ihmetellä, miten ihmeessä Saara Aalto saa kuin tyhjästä laahuksen asunsa takaosaan. Ylipäätään kaikki näytti televisiossa paljon komeammalta ja kiiltävämmältä. Toki televisiokamerat aina muuttavata ja huijaavat, kokemukseni mukaan esimerkiksi tv-ohjelmien lavasteet ovat aina ihan sairaan pieniä, vaikka näyttäisivät kuinka suurilta ja tilavilta hyvänsä. Jännittävää!

UMK-ilta huipentui kutsuvierasjatkoihin DTM:ssä. En olekaan käynyt DTM:ssä aikoihin, ja viime syksyisen remontin myötä tulleet uudistukset vaikuttivat oikein hyviltä. Jatkohumussa oli hauskaa nähdä esimerkiksi innoissaan omaa biisiään bailaavat CatCat ja Krista Siegfrids, puhumattakaan kreiseistä jorausbileistä, jotka syntyivät, kun Saara itse ehti jatkoille asti. Ikimuistoisia hetkiä!

Erikseen haluan muuten kehua ja kiitellä Krista Siegfridsin uskomatonta esiintymiskykyä! Krista laulaa, tanssii, juontaa, on hauska ja puhui UMK:ssa vieläpä useammalla kielellä oikein sujuvasti. Harvassa ovat näin monipuoliset tekijät, mutta ihanaa, että meillä on Krista!
Eniten itseäni ehkä ihmetytti viisuedustajaksi valitun Monsters-kappaleen vähän keskeneräiseltä tuntunut lavashow. Etukäteenhän hehkutettiin, kuinka Metroareenalla nähdyt lavashow't ovat ne, joilla viisuihinkin mennään. Nyt kuitenkin lavashow'ta on kuulemma kuumeisesti suunniteltu viisuesitystä varten. Hyvä niin, innolla odotan, mitä Portugalin lavoilla nähdään! Erityisen innolla suhtaudun siihen, ettei Euroviisuissa tänä vuonna kuulemma nähdä ollenkaan screenejä. Siispä kaiken lavalla tapahtuvan pitää tapahtua oikeasti. En tiedä, mitä tästä seuraa, mutta toivon perinteisempiä ja orgaanisempia elementtejä: tanssijoita, kulisseja, tuulikoneita ja liikettä.

Oma suosikkini lavashow'n perusteella oli ehdottomasti Queens. Olin kuitenkin sitä mieltä, että jokaisella kappaleella voidaan hyvin lähteä viisuihin. Olen toki oman suosikkini kolmannesta sijasta hieman harmistunut, mutta silti innokas katsoja ja Suomen kannattaja Monstersillakin mentäessä!






Loppuun vielä muutama asukuva UMK:sta. Vannoutunut Spaissarifaniuteni saattoi hiukan näkyä myös pukeutumisessani: ahtauduin nimittäin lapsuudesta asti mukanani kulkeneeseen Spaissari-paitaan. Ei voi kuin korkeampia voimia kiittää siitä, että 90-luvun fanipaidat olivat poikkeuksetta sellaisia telttoja, että ne näköjään sopivat kantajalleen läpi elämän. Onhan se toki hiukan piukka, mutta hei, Spaissaripaita. Ei haittaa, vaik ois vähän makkarankuori.

Asu on viimeisteltu tietenkin Union Jack -sukilla.

You Might Also Like

1 kommenttia

  1. Myös itse olin alkuun skeptinen tapahtumasta, miksi vaivautua Ahvenanmaalta paikanpäälle kolmen kappaleen takia? Mainonta puri ja innostus nousi - onneksi pääsin kokemaan tuon upean shown!

    Hyvät kuvat olet onnistunut napsimaan muistoksi :)

    VastaaPoista