Tietoa mainostajalle ›

Tule takki kultainen

Kultaiset asiat. Niistä ja niiden ihailusta olen kirjoittanut blogissakin aika usein. Viime jouluna löysin kultahileiset kännykän kuoret ,...

Kultaiset asiat. Niistä ja niiden ihailusta olen kirjoittanut blogissakin aika usein. Viime jouluna löysin kultahileiset kännykän kuoret, jo vuonna 2015 haaveilin kultaisesta takista ja huutelin kimaltavamman ja kiiltävämmän, sukupuolineutraalin vaatevalikoiman perään.

Nyt, ysäribuumin ollessa kuumimmillaan, on myös takkimuoti saanut toivottuja vivahteita. On ollut kreisiä toppatakkia, karvakaulusta, sateenkaaren värejä, metallinhohtoa. Vaikka mitä.

Naisille ja lapsille.

Miehet ovat edelleen saaneet nauttia mattapinnoista ja tylsistä väreistä. Satunnaisina pilkahduksina on ollut värejäkin tarjolla, mutta hyvin niukasti. Tämähän ei olisi ongelma, jos olisin nainen tai muuten niin pienikokoinen, että mahtuisin naisille tai lapsille tarkoitettuihin vaatteisiin. Vaan leveäharteisena miehenä on pääsääntöisesti turha edes etsiä.

Syksyllä toivoni kuitenkin heräsi! H&M:n miesten vaatteita esittelevä Instatili vilautti kollaasissaan metallinhohtoista, kullanväristä toppatakkia. Miesoletetut ympäri maailmaa kyselivät innoissaan takin perään, asiakaspalvelun vastaus oli kertatoisensa jälkeen, että valitettavasti ei ole saatavilla maassasi, tarkkaile valikoimaa tulevina viikkoina.

Ja minä tarkkailin. Kävin sekä myymälöissä että nettikaupassa, useita kertoja viikossa, useita viikkoja. Eikä mitään. Olin kiukkuinen. Vanha mutta laadukas, Suomessa tehty villakangastakkini on edelleen oikein käyttis, mutta tyylini kaipasi vaihtoehtoja.

Raivosin asiasta myös serkulleni Whatsappissa. Serkkuni vain tyynen rauhallisesti linkittää minulle H&M:n nettikaupan, että tällanen ainaki löytyy. Ja siinä se oli, ihan yhtäkkiä, salaa myyntiin tulleena, minun takkini. Jäljellä oli enää vain omaa kokoani, tuplasti kalliimpana kuin mihin olin varautunut. Pakko se oli silti ostaa, tietysti. Vähät siitä, että vastaavaa myytiin aletangoissa naisten osastoilla parillakympillä. Minä tarvitsin hohtavan takkini.

Kultainen se ei oikeasti ole, vaan kuparinvärinen, mutta minun silmääni ne ovat oikeastaan sama asia. Ihania molemmat. Takki on samaan aikaan niin luonteva ja niin överi. Ja se selvästi ilahduttaa myös kanssaihmisiä: olen saanut takista useita ilahtuneita ja kehuvia hihkaisuja. Kyllä se vain niin on, että hauska pukeutuminen ilahduttaa sekä itseä että muita.

Ensin en oikein tiennyt, minkä kanssa takkia pukea: mitä jos kaikki onkin takkiin yhdistettynä vain liikaa? Lopulta huomasin, että takki toimii mainiosti aivan tavallisten vaatteiden kanssa: olen käyttänyt sitä viime päivät mustien farkkujen ja tummansinisen neuleen kanssa. Neuleen, joka on vuosia vanha ja olisi luultavasti jäänyt käyttämättä, jos en olisi sattumalta löytänyt sitä uudelleen.

Odottakaas vain, kun arkiasun lisäksi löydän kultaiselle takilleni juhla-asun! Siinä tarvitaan jo muutakin kuin UV-suojaa.

Kuvat: Enni

You Might Also Like

0 kommenttia