Tulen muistamaan menneen kesän taiteenhankintakesänä. Kuten esimerkiksi Loved-näyttelystä jo sen aikana kirjoitinkin, ostin näyttelystä yhden teoksen.
Teos odotti ja odotti television takana rullalla seinälle pääsyä. On nimittäin todella raskas prosessi hankkia vasara ja nauloja (koko rahalla, jos kerran sitä eristystöissä käytettävää lasivillaaa, sahata voi sahalla), jotta saa teoksensa seinälle.
Oman päänvaivansa tuotti myös teoksen sijoittaminen. Näin sen heti mielessäni sängyn päätyyn, suojelemaan, katselemaan ja ehkä vähän osallistumaankin. Sitten tajusin, että sänkyni ympäristössä on jo yksi valvova suurmies: kirpputorilta takavuosina ostamani Jeesus. Ajattelin Jeesuksen ja karhumiehen riitelevän, mutta naputtelin karhun seinään ja huomasinkin heidän olevan oikein sopuisa kaksikko. Lopulta heittäydyin vielä itsekin vuoteelle, ja ripustusseurana ollut kaverini ihasteli sitä kuinka sopuisasti loikoilemme kaikki kolme päät eri suuntiin retkottaen. Hyvin symmetristä ja tasapainoista, kaunis näky, ihania miehiä kaikki kolme, ai että oioi.
Vähän olen jännittänyt, miten asunnossani vierailevat ihmiset taideteokseeni suhtautuvat. Teos ei toki ole erityisemmin pornograafinen, ei edes sen vertaa mitä vaikka Tom of Finlandin teokset voisivat olla. Hyvinkin luonnollinen alastonkuva, jos tarkasti katsotaan. Toisaalta olen hyvin avokätisesti kertonut, että valitsin teoksen näyttelyn teosten joukosta sillä perusteella, että teoksen mallin penis muistuttaa eniten omaani (en tajua miksi kerroin tämän nyt teillekin, voi helvetti). Ja ainahan alaston mies seinällä on vähän sillä lailla (en tiedä millä lailla) arveluttava.
Mutta tosi hyvin on mennyt tähän asti! Huoltomiehiä on rampannut asunnossani jatkuvasti. Ensimmäisellä kerralla olin vähän sillä lailla leukaperät hirnumisen välttämisestä kireniä kun huoltomies astui asuntoon. Mutta tiedättekö mitä! Hän oli kuin ei olisi taideteostani huomannutkaan! Kuin ei olisi katsonut päinkään! Olin jopa vähän pöyristynyt. Teki mieli kysyä hänen mielipidettään taideteoksesta, mutta huoltomies vaikutti jotenkin siltä, että hän on kiinnostuneempi patterini termostaatista kuin taideteoksesta seinälläni. Jätin sitten tiedustelematta.
Eräs ystäväni tiesi tosin varoittaa minua sukulaisten varalta. Tajusin heti, että tiettyjen sukulaisten kyläillessä taideteos on syytä napata alas seinältä. Eräs sukulaisistani nimittäin on lähes veroiseni mitä tulee persoudelle mieskomeutta kohtaan. Hän luultavasti alkaisi rampata jatkuvasti luonani, muka kahvittelemassa mutta todellisuudessa karhumiestäni katselemassa.
Vaikka eipä se katsomalla kulu. Olisin jo huomannut jos kuluisi, sen verran paljon tätä on tullut katseltua.
0 kommenttia