Tietoa mainostajalle ›

Edes Paperi T ei ole yömyöhään odottamisen arvoinen

Pääsiäinen huipentui Paperi T :n ja Khidin keikalle Gongiin . Ensin en oikein olisi jaksanut lähteä, pääsiäiskooma kun on lamaannuttava ta...

Pääsiäinen huipentui Paperi T:n ja Khidin keikalle Gongiin. Ensin en oikein olisi jaksanut lähteä, pääsiäiskooma kun on lamaannuttava tauti, mutta lähdinpä kuitenkin. Jos en muuten, niin siksi, että Paperi T:n ulkonäkö ja taiteilijoiden näkemys Jeesuksen ulkonäöstä ovat aika yhtenevät. Ylösnouseminen ja Jeesuksen näkeminen tuntuivat ihan fiksulta ratkaisulta.

En tuntenut oikeastaan yhtään Paperi T:n ja Khidin yhteislevyn biisejä. Koitin kuunnella niitä joskus, mutta en oikein saanut kiinni, enkä sitten kuunnellut enempää. Paperi T edustaa itselleni ehkä sellaista aikuisempaa musiikinkuuntelua, että voin fiilistellä niitä biisejä joista tykkään ja olla fiilistelemättä ja kuuntelematta niitä, jotka eivät niin innosta. Mutta tulipahan nähtyä.

Tiedostin, että tuntemattomat biisit todennäköisesti syövät fiilistä. Se on tietysti oma vikani, mitäs en kuunnellut. Eniten fiilistäni kyllä nyppi se, että keikka alkoi 50 minuuttia ilmoitettua myöhemmin. Pääasiallinen syy myöhästymiselle oli tiettävästi se, että suuri osa yleisöstä jonotti yhä ulkona sisäänpääsyä. Tilanne on vähän hankala. Jos on ilmoitettu showtime (kuten nyt oli), pitäisi showtimestä pitää kiinni. Yleisö ei ymmärrä ikinä tulla ajoissa, jos aina odotetaan. Ehkä se maksaa muutaman turhautuneen nillittäjän, jotka itkevät myöhästymisensä ja menetetyn keikkansa perään, mutta luultavasti muutokseen oppisi aika nopeasti. Mistä baarikeikoille ylipäätään on muodostunut tällainen yleisönodottamiskulttuuri? Tuskin tulisi mieleen vaikka teatterissa, että esitys alkaa vasta kun viimeisetkin etkoilijat ovat saapuneet paikalle mölisemään. Tai että esitys voisi olla tunnin myöhässä ihan vain myöhästymisen ilosta eikä kenelläkään käy edes mielessä reklamoida. Juu, tiedän, aivan eri asia eikä oikeasti edes ole. Festarikeikatkin alkavat ja loppuvat tiukasti aikataulun mukaan, vaikka yleisö olisi kuinka humalassa, oli lavan edessä tai ei.

Olen ollut ylipäätään aika laiska keikoillakävijä viime aikoina. Nimenomaan siis baarikeikoilla. On ihana käydä esimerkiksi konserttisaleissa, joista pääsee ajoissa kotiin, kukaan ei tunge päälle ja voi fiilistellä mukavasti. Se, että menettää turh(auttav)assa odottelussa oman sopivan hiprakkansa ja keikkafiiliksensä ja nuokkuu väsähtäneenä koko keikan ei oikein inspiroi.

You Might Also Like

0 kommenttia