Viime aikoina olen miettinyt aikaa. Sitä, miten aikaa on hetkessä kulunut valtavasti ja miten toisaalta aika ei joskus tunnu kuluvan millään. Sitä, kuinka 6-vuotias onkin yhtäkkiä 11-vuotias ja voin itse helposti muistella asioita, jotka ovat tapahtuneet vuonna 2003 eli pari vuotta sitten. Kai se liittyy ikääntymiseen, eli ajankuluun, mutta erikoiselta se silti tuntuu.



Pienemmässä mittakaavassa aikaan liittyvät ongelmat näkyvät siinä, etten ihan täysin hahmota aikaa. Osaan kyllä kellon, tunnen numerot ja kellotaulun (paitsi joskus herätyskelloa laittaessa), siitä ei ole kyse. En vain ihan tiedosta, kuinka paljon tarvitsen aikaa erilaisiin asioihin. Teen usein päiville tehtävälistoja asioista, joista pitää tehdä. Olen listoineni hiukan suuruudenhullu ja kuvittelen kykeneväni uskomattomiin suorituksiin. Olen kyllä ihan normaalisti aikaansaava, mutta aikatauluttaminen ei ihan toimi. En esimerkiksi osaa yhtään sanoa, kauanko yhden blogipostauksen kirjoittamiseen kuluu aikaa. Luulen sen tapahtuvan hetkessä, mutta lopulta olen voinut työstää postausta useammankin tunnin. Ja sitten stressaannun, kun en saa mitään tehtyä, vaikka oikeasti saan. Mutta eihän se tunnu miltään, jos luulee voivansa työskennellä päivittäin 20-28 tuntia ja elää silti sivussa tasapainoisesti.



Nyt olen kuitenkin päättänyt lähteä järkevöittämään tehtävälistojani ja ajankäyttöä. Ensinnäkin voisin rajoittaa tehtävälistojani: täytyy asettaa jokin yläraja listan kohdille. Tämän päivän listassa on yhdeksän kohtaa, joissa on muunmuassa työhakemus, tutkimuskirjallisuuden läpikäynti, puolikkaan oppimispäiväkirjan kirjoittaminen ja n. 2000 kuvan läpikäynti. Ymmärtänette ongelman.

Ajankäytön hallinnassa auttanee myös Kaarnakellojen puinen rannekello, jonka sain
Kaarnakelloilta alkuvuodesta. En ole käyttänyt rannekelloa käytännössä ikinä, mutta nyt aion käyttää! Rannekello on nimittäin nerokas keksintö, varsinkin ihmiselle, jonka älypuhelimen akku kestää ulkona pakkasessa noin seitsemän minuuttia ja sitten olet vailla kaikkea, esimerkiksi kelloa. Kaarnakellot ovat nimensä mukaisesti puusta, pääosin bambusta, valmistettu ja siksi ne ovat samaan aikaan sekä kevyitä että kestäviä. Kaarnakellot istuttavat myös Intiaan uuden puun jokaista myytyä Kaarnakelloa kohti. WeForest -järjestön kanssa yhteistyössä toteutettava puidenistutus auttaa sekä luontoa että luo työtä kehittyviin maihin.