Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Tuntuu, että tänä vuonna on puhuttu erityisen paljon siitä, kenen on soveliasta osallistua Prideen tai Priden bileisiin. Osasyynä lienee var...

Tuntuu, että tänä vuonna on puhuttu erityisen paljon siitä, kenen on soveliasta osallistua Prideen tai Priden bileisiin. Osasyynä lienee varmasti poliisien sekä mahdollisten ministerien osallistuminen Pride-kulkueeseen. Myös eräs lukijani kyseli taannoin neuvoja ja ajatuksiani heteroista homobaareissa, joten ajattelin nyt sopivan hetken tullen niistä kirjoittaa.

Keskustelu on mielestäni aivan paikallaan: Pride ja homobaarit ovat kuitenkin nimenomaisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistön tapahtumia ja tiloja. Mukana menossa on kuitenkin käytännössä aina myös heteroita supportaamassa tai muuten – eikä siinä mitään. Mukaan mahtuu ihan hyvin, kunhan käyttäytyy fiksusti ja pitää mielessään muutaman seikan.


1. HLBTI-ihminen ei ole palvelemassa sinua
On tietenkin kiva lähteä homobaariin, jos seurueeseen sattuu vaikka kuulumaan LHBTI-ihmisiin kuuluva tyyppi. Suurin osa heteroista osaa fiksun ja järkevän käytöksen, mutta valitettavia poikkeuksiakin löytyy. Homobaari tai Pride ei oikeastaan toimi kuten eläintarha, johon voi tulla tuijottelemaan (saatika sitten salakuvaamaan) kaikkea eksoottista ja ihmeellistä.

On inhimillistä, että humalapäissään saattaa rohkaistua kysymään mielessään pyörineitä asioita, joita ei ole uskaltanut aiemmin edes Googlelta kysyä. Kohteliasta se ei silti ole. Ei pidä tunkea kyselemään toisen sukuelimistä, leikkauksista, ulkonäöstä tai siitä, mitä tykkää työntää tai ottaa minnekin. Et kyselisi asioita työtovereiltasi, joten älä kysele meiltäkään. Jotkut saattavat toki mielellään vastailla - useimmat kuitenkaan eivät. Ei pidä olettaa, että iltaa viettämään tullut HLBTI-ihminen haluaa tai viitsii toimia hakukoneena tai tietopankkina. Jopa LHBTI-ihmisiin voi ihan todella tutustua aivan normaalin rupattelun muodossa.


2. Me emme ole vitsi
Suunnilleen joka vuosi Prideillä näkee, kuinka ainakin yksi polttariseurue on keksinyt hauskan idean päivänsankarin viemisestä Prideen. Siellä sitten kierrätetään hassun hauskasti koppalakkiin puettua tulevaa siippaa kiusallisen homoläppäkyltin kanssa ympäri toria ja kaikilla on niin mukavaa, paitsi ettei ole. Tällainen käytös on pelkästään loukkaavaa. Ehdotankin, että polttareihin tämän tyyppistä ohjelmaa suunnittelevat menevät suoraan saunabileisiinsä barbara kainalossa, jos seksuaalisuuden tutkiskelu kiinnostaa.

3. Anna tilaa, älä tunge
Törmäsin joskus Suxesissa kiinnostavaan tyyppiin. Pitkän venkoilun jälkeen pääsimme viimeinkin ulos juttelemaan kahdestaan. Ehdin sanoa noin puolitoista lausetta, kunnes innokas hetero tunki väliimme puhumaan itsestään.  Vinkki ja toive: älä tee niin. On aina mälsää tunkea ulkopuolisena väliin kahden ihmisen tutustumisen keskelle puhumaan itsestään. Vielä paskempaa se on LHBTI-ihmisten kesken, kun tilanteita ja paikkoja uusille suhteille on ylipäätään vähemmän ja vaikeammin löydettävissä.

Väliimme tunkenut hetero herrasmies halusi pääasiassa puhua siitä, kuinka hän on hetero, mutta haluaa käydä kuitenkin heterona Suxesissa, koska siellä on parhaat bileet, vaikka hän onkin siis täysin hetero. Ei kiinnosta. Homobaarien ja Pride-bileiden idea on juuri siinä, että saa olla ihan mitä on, ilman että kukaan kyselee tai vainoaa. Heterona niin voi olla kaikkialla, seksuaali- ja sukupuolivähemmistönä ei. Jos lähestyvä homo pelottaa, mene johonkin toiseen baariin.

Lopuksi haluan vielä sanoa, että liikaa ei tarvitse kuitenkaan stressata – perinteisillä hyvillä tavoilla pääsee pitkälle. Hauskaa Pridea itse kullekin! 


(Inspiraation) lähteenä käytetty tätä listausta, joka on oivaa oheislukemista tämän postauksen lisäksi.

Pääsiäinen huipentui Paperi T :n ja Khidin keikalle Gongiin . Ensin en oikein olisi jaksanut lähteä, pääsiäiskooma kun on lamaannuttava ta...

Pääsiäinen huipentui Paperi T:n ja Khidin keikalle Gongiin. Ensin en oikein olisi jaksanut lähteä, pääsiäiskooma kun on lamaannuttava tauti, mutta lähdinpä kuitenkin. Jos en muuten, niin siksi, että Paperi T:n ulkonäkö ja taiteilijoiden näkemys Jeesuksen ulkonäöstä ovat aika yhtenevät. Ylösnouseminen ja Jeesuksen näkeminen tuntuivat ihan fiksulta ratkaisulta.

En tuntenut oikeastaan yhtään Paperi T:n ja Khidin yhteislevyn biisejä. Koitin kuunnella niitä joskus, mutta en oikein saanut kiinni, enkä sitten kuunnellut enempää. Paperi T edustaa itselleni ehkä sellaista aikuisempaa musiikinkuuntelua, että voin fiilistellä niitä biisejä joista tykkään ja olla fiilistelemättä ja kuuntelematta niitä, jotka eivät niin innosta. Mutta tulipahan nähtyä.

Tiedostin, että tuntemattomat biisit todennäköisesti syövät fiilistä. Se on tietysti oma vikani, mitäs en kuunnellut. Eniten fiilistäni kyllä nyppi se, että keikka alkoi 50 minuuttia ilmoitettua myöhemmin. Pääasiallinen syy myöhästymiselle oli tiettävästi se, että suuri osa yleisöstä jonotti yhä ulkona sisäänpääsyä. Tilanne on vähän hankala. Jos on ilmoitettu showtime (kuten nyt oli), pitäisi showtimestä pitää kiinni. Yleisö ei ymmärrä ikinä tulla ajoissa, jos aina odotetaan. Ehkä se maksaa muutaman turhautuneen nillittäjän, jotka itkevät myöhästymisensä ja menetetyn keikkansa perään, mutta luultavasti muutokseen oppisi aika nopeasti. Mistä baarikeikoille ylipäätään on muodostunut tällainen yleisönodottamiskulttuuri? Tuskin tulisi mieleen vaikka teatterissa, että esitys alkaa vasta kun viimeisetkin etkoilijat ovat saapuneet paikalle mölisemään. Tai että esitys voisi olla tunnin myöhässä ihan vain myöhästymisen ilosta eikä kenelläkään käy edes mielessä reklamoida. Juu, tiedän, aivan eri asia eikä oikeasti edes ole. Festarikeikatkin alkavat ja loppuvat tiukasti aikataulun mukaan, vaikka yleisö olisi kuinka humalassa, oli lavan edessä tai ei.

Olen ollut ylipäätään aika laiska keikoillakävijä viime aikoina. Nimenomaan siis baarikeikoilla. On ihana käydä esimerkiksi konserttisaleissa, joista pääsee ajoissa kotiin, kukaan ei tunge päälle ja voi fiilistellä mukavasti. Se, että menettää turh(auttav)assa odottelussa oman sopivan hiprakkansa ja keikkafiiliksensä ja nuokkuu väsähtäneenä koko keikan ei oikein inspiroi.