Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Eniten ulkonäöltään vaatii ihminen itse

Kaupallinen yhteistyö: I Feel Pretty -elokuva Vietin eilen pitkästä aikaa pari tuntia yhdellä lempitavoistani: käymällä aivan yksin e...

Kaupallinen yhteistyö: I Feel Pretty -elokuva

Vietin eilen pitkästä aikaa pari tuntia yhdellä lempitavoistani: käymällä aivan yksin elokuvissa keskellä päivää. Leffaksi valikoitui eilen ensi-iltaan tullut Amy Schumerin tähdittämä I Feel Pretty. Elokuvassa Schumerin näyttelemä Renee on aivan tavallinen, itseluottamuksen puutteesta ja ulkonäköpaineista kärsivä nainen: kasvot ovat liian pyöreät, vatsa pömpöttää ja yhtä suuri ja leveä jalka on vain palomiehillä.

Käänne kuitenkin tapahtuu, kun Renee lyö jumppatunnilla päänsä. Tällistä toivuttuaan Renee herää ja kokee olevansa maailman kaunein ja pystyvin nainen, vaikka mitään muutosta hänen ulkonäössään ei tietenkään ole tapahtunut. Kun oma asenne muuttuu, muuttuu koko elämä. Niin unelmatyöt kuin unelmamiehetkin alkavat yhtäkkiä olla saatavilla.

Miten toivoisinkaan, että sama muutos tapahtuisi meidän kaikkien päissämme. Kaikkein eniten ulkonäöltään vaatii nimittäin ihminen itse.

 Viettäessäni aikoinaan puoli vuotta vuoteen omana, vuoropäivinä säilykeananasta ja raejuustoa syöden, laihduin varjoksi entisestä itsestäni. Yhtäkkiä olinkin sileä ja solakka – en yhtään terve, mutta tuntui hyvännäköiseltä. Lopulta tautivuoteen myötä elämästäni poistui myös parisuhde ja olin vuosien jälkeen jälleen sinkku. Sinä kesänä Tinder lauloi ja itsetunto kasvoi kohisten: toinen toistaan kuumemmat ja upeammat tyypit näyttivät vihreää valoa. Vaikka paino myöhemmin palasi suunnilleen tavallisiin lukemiinsa ja näytin vanhalta itseltäni, oli mieleni kuitenkin muuttunut: olin ja olen tyytyväinen siihen, miltä näytän. Jos joku muu ei ole, niin häviäjä on hän. En minä.

Niin I Feel Pretty -elokuvassa kuin todellisessa elämässäkin ulkonäköpaineita kohdataan deittisivustoilla ja -sovelluksissa. Onkin hyvin tavallista, että deittiprofiilissa tehdään karkeaan sävyyn selväksi, että isokokoisemmat voivat siirtyä suoraan toiseen profiiliin. Todellisuudessahan tällaisia ajatuksia ei edes tarvitsisi kirjoittaa: ei-sopivista kandidaateista voi kaikessa hiljaisuudessa olla tykkäämättä. Ylipäätään on järkevämpää listata ominaisuuksia, joita arvostaa. Eihän työpaikkailmoituksessakaan listata ominaisuuksia, joita hakijoilta ei haluta.

Seurasin taannoin kaverini deittisovelluspäivityksiä. Plussamallinakin keikkoja tehnyt kaverini oli saanut supertykkäyksen mieheltä, joka kertoi profiilissaan, että läskien ei tarvitse vaivautua. Tiukan keskustelun jälkeen tyyppi oli ymmärtänyt poistaa hölmön tekstinsä, mutta oli toisaalta myös loukkaantunut siitä, että kaverini ei siitä huolimatta halunnut lähteä treffeille. Deittailla siis olisi pitänyt, vaikka kaverini oli juuri osastoa, jonka ei pitänyt vaivautua.
Loukkaavasta käytöksestään huolimatta tapaus kuvaa ulkonäkövaatimusten nykyistä luonnetta: ne perustuvat ikään kuin tyhjän päälle, eikä niitä todellisuudessa vaadita. Silti niiden mukaan eletään kyseenalaistamatta. Kovasanaisia ulkonäkövaatimuksia heitellään profiilien loppusanoiksi tavan vuoksi. Ilman, että piirre olisi unelmakumppanissa edes erityisen olennainen.
Kovinkaan moni näitä asenteita toistava ei varmastikaan pysähdy miettimään,  mistä ajatus tulee. Sanotko niin, koska ajattelet niin, vai koska kuvittelet, että niin on ikään kuin oikein sanoa? Vaikka ulkonäkövaatimukset roikkuvat päällämme kuin tyhjyydestä tulleina, ne vaativat meiltä silti. Saunaillassa tai kaljaterassilla ei varmastikaan ole helppoa sanoa, että kaikenkokoiset ihmiset kiinnostavat, tai että koko ylipäätään ei kiinnosta.

On kuitenkin vaikea kuvitella, että kumppanin paino voisi olla kenellekään se olennaisin kriteeri.

Itse olen aina nähnyt hyvin monenlaiset vartalot viehättävinä – jos olen ylipäätään miettinyt ihmisen vartaloa ennen hurmaantumistani. Tiedostan olevani heikkonäköinen ihmisten ruumiinmuodoille: olen täysin myyty ensisijaisesti juuri itsevarmuuden edessä. Upea ja vahva ulkonäkö voi tietenkin pettää: sen alla on usein epävarmuutta ja surkeaa oloa. Toisaalta vahva tyyli ainakin itselläni myös vahvistaa itsetuntoa. Joka tapauksessa kantajansa näköinen, täydellinen tyyli, äly ja luonne vievät tyystin huomioni siitä, kuinka pitkä ihminen on tai onko vartalotyyppi omena vai päärynä. Ja kuten I Feel Prettykin lopulta osoittaa, edes ihailtu ulkonäkö ei tee autuaaksi. Aivan samat itsetunto-ongelmat vaanivat aivan kaikkia.

Jälleen kerran olen yllättynyt siitä, kuinka suuri osa ihmisen ulkonäöstä muodostuu korvien välissä. Höttöistä haavepuhetta ehkä, mutta kun seuraavan kerran näen sovituskopin peilissä "hei näytät hyvältä" -teippauksen, en aio enää tuhahtaa halveksivasti, vaan vilauttaa hammashymyvirnistykseni (paras ilmeeni) ja todeta ääneen, että niin näytän.

I Feel Pretty ensi-illassa 11.5.2018.
Näytösajat ja liput löytyvät täältä
Muistakaa myös leffan viralliset hashtagit #IFeelPretty #Leffamaailma. 

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Tämä on asia, jonka kanssa itsekin painin, kun aloin seurustelemaan nykyisen tyttöystäväni kanssa. Itse olen koko aikuisiän ollut huomattavan ylipainoinen ja hän taas minua yli puolet kevyempi. Lisäksi olen vielä kymmenisen senttiä pidempi kuin hän.

    Epäilen, että jos olisinkin ollut mies, joka seurustelee puolet kevyemmän ja 10cm lyhyemmän naisen kanssa, ei päässäni olisi ollut samanlaisia ajatuksia 'mitähän muut ajattelee, kun oon paljon isompi? Näytänkö mä tyhmältä toisen rinnalla ja onkohan se sille noloa?'

    Ensimmäiset kuukaudet kävin mielessäni tälläistä dialogia itsekseni ennen kuin rohkaistuin avaamaan kumppanilleni omat epävarmuuteni. Ja hyvä kun avasin �� Minut vakuutettiin, että nuo ajatukset ovat turhia ja että olen hänen mielestään kaunis eikä hän edes näe niitä asioita ulkonäössäni noloina tai huonoina joista itse olen eniten epävarmin �� -Hetti

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista! Juuri tällaiset kokemukset kertoo siitä, että aiheesta pitäisi puhua paljon enemmän – ja toisaalta myös sen, että usein suurin ongelma on omassa päässä, ei suinkaan muiden ajatuksissa. Vaikka omia ajatuksiaan on toki usein vaikeaa muuttaa.

      Mutta tunnistan fiiliksesi hyvin, olen itsekin ollut suhteissani aina se isompi osapuoli. Mitään ongelmaa asiassa ei ole ollut, paitsi kuten sinunkin tapauksessasi, vähän itselläni. Hyvä kuulla, että otit asian puheeksi – puhumalla aika moni asia ratkeaa yllättävän helposti.

      Poista
  2. Terveellä tavalla itsevarmat ihmiset ovat kyllä kauneimpia ja saavat polvet tutisemaan, siinä ei haittaa pömppömassut eikä muut ja hei se hymy, hymy valloittaa. Kuten olen meidän törmätessä sanonutkin, että omaat mielettömät hampaat ja hymyn ja mahtavalta tyypiltäkin tunnut, niin se on siinä.

    Leffa ja monet somekeskustelut saivat kirjoittamaan samasta aiheesta, ehkä hieman eri kulmasta ja #leffamaailma hastägillä törmäsin tähän sinunkin juttuun ja samaistun niin tuohon, että itse sitä on itselleen se ankarin tuomitsija.

    Huomenna perheen kanssa, jonka I Love Simon leffassa näitkin, zekkaamaan "I feel pretty", odotukset on korkella. :)

    Mukavaa viikkistä. <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se on juurikin näin! Luinkin postauksesi jo aikaisemmin, kiva että inspiroiduit myös aiheesta.

      Toivottavasti teillä oli kiva leffareissu :).

      Poista