Tänään ahdistaa: yltiökaupallisuus, tavarapaljous ja se, että kaikkea pitäisi haalia vielä paljon enemmän.

Huomenna perjantaina, eli koko tämän viikon tai vähintäänkin loppuviikon, ensi vuonna luultavasti jo koko marraskuun, vietetään Black Fridaytä. Päivässähän on alunperin kyse Yhdysvaltojen kiitospäivän jälkeisestä päivästä, eli marraskuun neljännen torstain jälkeisestä perjantaista, jota pidetään Yhdysvaltojen kaupan joulusesongin avauspäivänä. Se on vuoden suurin yksittäinen ostospäivä, jolloin erilaisia tuotteita myydään ilmeisen kovilla alennuksilla.

En ole kovin kiinnostunut tai huolissani siitä, että erilaiset jenkkikulttuurin kukinnot putkahtelevat pintaan Suomessakin. On yhdentekevää, jos lapset haluavat viettää Halloweeniä, eikä Suomen kieli kuole muutamaan anglismiin. Mutta aivan kaikkien ilmiöiden en haluaisi nähdä saavan jalansijaa. Yksi niistä on Black Friday. Kuten edellä kerroin, Black Friday on todellakin vain alennusmyynti, joita jopa Suomessa on järjestetty maailman sivun. Nyt maailman sivut ovat kuitenkin siinä jamassa, että yhden yhtä alennusmyynnin juhlaa ei enää sivuille mahdu.

Suomessa mittavaan alennusmyyntikampanjaan suhtaudutaan kuitenkin kuin kansallisena juhlapäivänä. Innokkaimmat luultavasti liputtavat päivän kunniaksi. Epäuskoisen raivoissani olen katsellut kaikkialta tursuavia Black Friday -mainoksia, joissa parhaimmillaan mainostetaan tarjousten jatkuvan koko viikon. Tämä antaa mainostajasta erityisen dillen kuvan: jos tapahtuman nimikin viittaa yhteen tiettyyn päivään, ei se voi mitenkään kestää päiväkausia. Omissa silmissäni sähköpostiin kilahtava Black Friday -uutiskirje on syvä lommo yrityksen imagoon. Yksi yritys suositteli asiakkailleen shoppailua harkintaa käyttäen niin Black Friday -viikonloppuna kuin muinakin ajankohtina - yrityksen omat tuotteet kun olivat sattumalta juuri mahdollisimman ekologisia ja kestäviä. Ja samaan hengenvetoon yritys kertoi julkaisevansa omat tarjouksensa perjantaina puolitaöin ja tarjouserien olevan rajallisia. Käytä siinä sitten harkintaa, kun alennustuote voi loppua hetkenä minä hyvänsä eikä hetkeäkään ole hukattavaksi.

Ekologisesti ja kestävästi toimiva yritys ei kannusta käyttämään harkintaa alennusmyyntikampanjassa, vaan yksinkertaisesti olisi osallistumatta moiseen hullutukseen. En kestä sitä, että Yhdysvaltojen alennusmyyntitapahtuma on yhtäkkiä Suomessa odotettu juhlasesonki, jonka viettoon osallistuvat jopa kulttuuriyhdistykset. Samaan aikaan yritykset häikäilemättä hyödyntävät omassa markkinoinnissaan hyväntekeväisyyskampanjoita, kuten Roosa-nauhaa tai Nenäpäivää. Nenäpäivän kunniaksi sadan euron alennus tai Roosa-nauhaa näyttämällä pulla eurolla. Mutta ei sentin jeniä hyväntekeväisyyskampanjalle, vain yrityksen kassaan. Puhumattakaan yritysten haluttomuudesta tukea virallisesti vaikkapa Pride-tapahtumia, mutta innokkuudesta kuitenkin myydä sateenkaarikrääsää Priden viettäjille.

Itse en toki ole tässä yhtään parempi. Tiistaina vietettiin transihmisten muistopäivää, ja halusin huomioida päivän Instagramissani. Ryhdyin väsäämään julkaisua ja kuvan otettuani tajusin, että somealalle keksittyjä sääntöjä noudattamalla julkaisusta ei tule kuin mauton. Blogin kautta saadut tuotteet kun pitäisi kuvan yhteydessä erikseen mainita. Tajusin sytyttäneeni jopa kuvassa näkyvän kynttilän blogin kautta saaduilla tulitikuilla. Samaan aikaan mietin Black Fridaytä. Muista siinä sitten väkivallan uhreina kuolleita ihmisiä kivojen pikkumainostekstien lomassa. Kaupallisuus on salakavalasti ryöminyt toisesta korvasta sisään, eikä tule toisesta ulos edes virkkuukoukulla.

Toisaalta on aika pientä enää murehtia jotain tulitikkujen vahinkomainostamista, kun tuhon aika kiistatta on käsillä.

Mutta hei! Riemukasta Black Fridaytä kaikille ja Rauhallista Tuhon Aikaa!