Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

A Star is Born palautti muistot mieleen: kun kohtasin Lady Gagan

Kaupallinen yhteistyö: SF Films & Suomen Blogimedia   Lady Gagan näkeminen A Star is Born -elokuvassa herätti pohtimaan taiteili...

Kaupallinen yhteistyö: SF Films & Suomen Blogimedia

 

Lady Gagan näkeminen A Star is Born -elokuvassa herätti pohtimaan taiteilijan uran erilaisia vaiheita. Ennen kaikkea se kuitenkin palautti mieleeni muiston vuodelta 2012, jolloin kohtasin Lady Gagan! 

Oli loppukesä 2012. Lady Gaga oli saapumassa kolmatta kertaa Suomeen. En saanut keikalle seuraa ja epäonninen keikkalipun ostamisenikin johti siihen, että paikkani oli areenan peräseinustalla. Mietin lipun poismyyntiä ja keikan väliinjättämistä. Edelliselle keikalle olin jonottanut kymmenen tuntia ja ollut lopulta eturivissä. Nyt olin jonottamatta takarivissä. Tilanne oli kaikinpuolin erilainen.

Mutta heti keikan alkaessa tapahtui se jokin. Se oli hyvin luonnollista: tietenkin uskomattoman lahjakas ja lumoava esiintyjä ottaa yleisönsä heti, areenan peräseinää myöden. Olin hurmiossa ja tunnelma hallin perälläkin huipussaan. Keikan jälkeen hamusin myyntipisteeltä käsiini kaiken fanitavaran kiertuelehtisestä alkaen. Sama lahjakkuus ja varmuus huokuu Gagasta myös A Star is Bornissa, joka on Gagan ensimmäinen päärooli.


Seuraavana päivänä mieleeni juolahti piipahtaa Gagaa majoittavan Hotelli Kämpin edustalla. Ois jännä nähä, että onks siellä jotain faneja päivystämässä, pohdin ystävälleni. Seuranani ollut ystäväni myöntyi ja lähti mukaani.

Jäimme muiden fanien kanssa nauttimaan loppukesän päivästä ja hengailemaan hotellin edustalle, humoristisesti Gagan näkemisestä haaveillen. Jossain vaiheessa huomasimme jo olleemme paikalla aika kauan. Ystäväni ilmaisi varovasti halunsa lähteä, minä reippaasti vapautin ystäväni ja arvioin itse hengailevani vielä hetken. Pyysin ystävältäni varmuuden vuoksi lainaksi kynän (sain pahvista tehdyn metsäalan mainoskynän), ihan vain jos sattuisin vaikka nimmarin saamaan. Silloinen poikaystäväni Turusta alkoi varovasti kysellä perääni, että koska mahdan palata kotiin. Lähden varmaan seuraavalla junalla, ei täällä mitään tapahdu, arvioin välinpitämättömästi. Tuli seuraavan junan aika, mutta Eino seistä nökötti muiden fanien kanssa Kämpin edustalla. Oli kylmä ja oli nälkä, mutta pois ei voinut lähteä. Tuli sitä seuraavan junan aika, mutta huomasin yhä nököttäväni hotellin edustalla. Hotellin vahtimestarit rakensivat turva-aitaa, jonka taakse fanit rajattiin. Onkohan Gaga oikeasti tulossa ulos, mietin mielessäni. Tiedän että lupasin tulla jo tuntikausia sitten mutta nyt ei voi enää mitenkään lähteä pois kun kaikki odotus olisi ollut silloin ihan typerää, viestitin perustelut silloiselle poikaystävälleni. Voi jeesus Eino, poikaystäväni vastasi kuten hän hyvin usein tekemisiäni kommentoi. Aitarakennelmaa tiivistettiin ja aidan varrelle kerääntyi järjestysmiehiä. Mitä ikinä tapahtuukin, niin kaikki menee hyvin, kun kaikki pysyvät rauhallisina, järjestysmies sanoi meille silmää iskien. Ei hitto, Gaga oikeasti tulee katsomaan meitä, mietin kiihtyneenä ja hivuttauduin hitaasti vielä lähemmäs turva-aitaa, jonka tuntumassa jo muutenkin olin.


Vaikkei mikään ollut julkista tai varmaa, me kaikki tiesimme, mitä pian tapahtuisi. Auto tummennetuilla laseilla odotti hotellin edessä valmiina. Odotimme henkeä pidättäen, tunnelma sähköistyi. Hiljenimme kuin linnut auringonpimennyksessä, tai ehkä kohina korvissani peitti äänet. Ja siinä hän oli, Kämpin lasiovien  takana: Lady Gaga. Mustassa nahkaisessa viitassa ja sulkien peittämässä hupussa, kasvot hädintuskin näkyvissä. Ilmeetön ja eleetön Gaga lipui turva-aidan luo ja keneenkään katsomatta tai mitään sanomatta kirjoitti nimmareitaan ties mihin: suttuisiin kangaskasseihin, äidinkielenvihkoihin ja käsivarsiin. Gaga lähestyi minua, heilutin häntä kohti kädessä puristamaani kiertuelehtistä. Gaga oli jo vähällä lipua ohi, koin epätoivoa. Ehkä hieman ponnistin apua edessäni seisovan lapsen olkapäästä ylettyäkseni paremmin. Viime hetkellä onnistuin tyrkkäämään lehtiseni Gagan eteen. Virallinen, asiaan vihkiytymisestä kertova fanituote ehkä herätti Gagan huomion. Hän pysähtyi, vilkaisi minuun, ja sutaisi nimmarinsa kiertuekirjasen kanteen. Katseemme olivat ehkä sekunnin sadasosaksi kohdanneet, olin saanut nimmarin, tuntikausien odotus oli palkittu.

Gaga lipui mustaan autoon, joka vei hänet pois. Enkä enää koskaan nähnyt häntä.

Ja pian sen jälkeen Gagan ura ja taiteilijuus kokonaisuudessaan alkoi muuttaa muotoaan. En halua kutsua sitä uran hiipumiseksi tai kuvailla muutenkaan arvoa alentavasti, sillä arvon alenemisesta ei ole kyse. On selvää, ettei ihminen voi yllättää ja kohauttaa loputtomasti ja että uralle mahtuu erilaisia vaiheita – varsinkin nopeatempoisessa musiikkibisneksessä. Gagan tähdittämä A Star is Born -elokuva käsittelee yhtenä teemanaan juuri huippusuositun muusikon uran laskusuhdannetta. Toisin kuin surullisessa elokuvassa, ei uran muuttuminen aina ole välttämättä kamalaa: Gagan kohdallakin uudenlainen persoona ja tyystin muuttunut musiikkityyli ovat luonnollisuudessaan olleet hyvinkin raikkaita muutoksia. Gaga on luonteva näyttelijä, eikä elokuvaa katsoessa oikeastaan ajattele Lady Gagaa. Se ei ole julkkisten tähdittämissä elokuvissa itsestäänselvää, mutta se on selvä ansio.


Gagan näyttelemä Ally tekee elokuvassa vasta suurta läpimurtoaan, mutta Allyn mies, Jackson Maine (Bradley Cooper) on tulossa rytinällä alas huipulta. Sen seuraukset ovat traagista katsottavaa. Kutsuvierasnäytöksessä tuskin kukaan selvisi silmäkulmien kostumatta, vuolaasta nyyhkytyksestä puhumattakaan. Toisaalta tasa-arvokeskusteluja seuraaville silmille elokuva tarjoaa kiinnostavia näkymiä musiikkibisnekseen. Miesmuusikolla ei ole mietittyä imagoa tai tyyliä, naisartistin tyyli ja imago taas rakennetaan hyvinkin huolellisesti kootuksi tuotteeksi. Toisaalta Allyn uran nousu oli hienoinen viittaus Gagan menneisyyteen: sekä Allyn että Gagan ensimmäiset fanit löytyvät sateenkaaripiireistä. Niinhän sitä sanotaan, että homot haistavat trendit ensimmäisenä.


Musikaalien kohdalla automaattisesti odottaa värikylläistä tanssi-iloitteluja, mutta sitä A Star is Born ei ole. Se ei yritä ilomielisesti viihdyttää, mutta se puhuttelee todella vaikuttavasti ja rintaa raastavasti. Surun ja traagisuuden keskellä säilyy kuitenkin rakkauden kipinä: se ei ole teennäinen tai siirappinen rakkaustarina, vaan hyvin inhimillinen kuvaus rakkauden vaikeudesta. Elokuvan soundtrackiltä löytyy kattaus kauniita biisejä, jotka yllättävät tuhansia tunteja Lady Gagaa kuunnelleenkin kuulijan sillä, millainen monivivahteinen tunteiden tulkki Gaga todella on. Elokuva soundtrackeineen on juuri sitä, mitä pimeät syysillat tarvitsevat. Vasta kun hyväksyy, että on pirun synkkää, voi nähdä, että joku kauneuden pilkahduskin elämässä kaikesta huolimatta on.

A Star is Born elokuvateattereissa 19.10.2018 eli ensi viikonloppuna. Lippuja voi ostaa täältä!


Käykää muuten myös Instagram-tilini puolella! Siellä arvotaan lippuja A Star is Borniin!

You Might Also Like

0 kommenttia