Terveisiä Turusta, ystävät rakkaat!

Tulin tänne viikonlopuksi, joka näyttää jatkuvan yhä. Lauantaina nähtiin Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaalin viimeiset näytökset ja olihan sinne vielä kerran mentävä. Näin musikaalin siis kahdesti, sekä ensimmäisessä että tokavikassa näytöksessä.
 
Rakastin musikaalia ensikatsomalta ja rakkaus vain syveni toisella kerralla. Ensi-ilta on tietenkin aina ensi-ilta eikä tekemisessä ole vielä samanlaista rentoutta ja varmuutta kuin näytöskauden lopussa. Lauantain näytöksessä oli tyystin hulvaton meininki ja olin ihan hulluissa fiiliksissä kaiken aikaa. Sama fiilis oli myös seuralaisissani, joista yksi esimerkiksi alkoi vahingossa kiljua jo etukäteen riemusta Kaken ilmestymiskohtausta odottaessaan. Toinen seuralainen taas oli väliajan jälkeen hapuillut laittaakseen penkkinsä turvavyöt kiinni. Kertoo ehkä jotain meiningistä.

Turussa ja Tom of Finland -tunnelmissa pyöriminenhän sopi muuten erinomaisen hyvin juuri tähän ajankohtaan: vietetäänhän tänään, 8. toukokuuta, Touko Laaksosen syntymäpäivää. Syntymäpäivät ovat tänään alkavan viikon teema muutenkin, täyttäähän tämä bloginikin tällä viikolla kunnioitettavat seitsemän vuotta!

Lauantaina teatterin jälkeen ulkona oli ihan kesä mikä ajoi ihmiset tietenkin kesälaitumille ja puistoviinille. Koska oltiin Turussa, oli maailma täynnä tuttuja. Gaggui-kahvilan ohi kävellessäni mietin yhtä usein kahvilassa viihtyvää ihmistä, ja heti ohi käveltyäni sain viestin, kuinka minut oli nähty Gagguin ikkunasta. Määränpäämme oli sama, ja niin seurueemme yhdistyivät Puolalanmäelle eväsretkelle.


Olin etukäteen tilannut Turun viikonlopulta tutussa seurassa kotona köllöttelyä, syömistä ja ehkä pientä tissuttelua, mutta kyllähän sen tietää, kuinka siinä käy. Viinitonkat hupenivat tuossa tuokiossa, jalat veivät Kikkaa hoilaavan seurueen Suxesiin. Siellä jorattiin ankarasti eikä viime hetken skumppapullo-ostoksiltakaan vältytty. Sain palautetta myös hyvästä silmämeikistäni enkä tiedä, olivatko kajalini levinneet totaalisiksi pandasilmiksi ennen vai jälkeen palautteen.

Jonkinlainen ihme tapahtui ja heräsimme sunnuntaihin täysissä voimissa. Myös yöllä kello 03.37 lukkoonlyödyt brunssisuunnitelmat toteutuivat mallikkaasti ja aikataulussa. Muutenkin päivä kului syödessä: olen valinnut ystäväni jotenkin oikein, kun saa vähän koko ajan syödä ilman että joutuu tekemään mitään jogurttikastikkeen sekoittamista ihmeellisempää.