Turun Kaupunginteatterin Tom of Finland -musikaali aiheutti itsessäni ymmärrettävää innostusta. Tom of Finland on viime aikoina toki näkynyt laajasti kaikkialla, ja näkyy vastedeskin. Silti musikaali oli jännittävä ja uusi tapa lähestyä aihetta: luoda jotain täysin uutta. Innolla odotin, mitä on syntynyt: keskitytäänkö Touko Laaksoseen vai Tom of Finlandiin vai Tom of Finlandin töihin. Valmista pohjaa tai sääntöjä tekemiselle ei kertakaikkiaan ollut.

Jo ennen esityksen alkua ensi-illassa oli jännittynyt kuhina, joka enteili hyvää. Tänne ei olla tultu velvollisuuden vuoksi, vaan aidosta kiinnostuksesta. Aistittavissa oli merkittävän teatteritapauksen tuntua: tästä puhutaan vielä vuosienkin päästä. Onko tässä seuraava suomalainen vientituote?

Kovinkaan huolissani en musikaalin suhteen ollut: luotto Turun Kaupunginteatteriin ja sen tekijöihin oli vahva. Toisaalta pieni huolikin kalvoi sisuksiani: mitä jos Tom of Finlandin töiden potentiaali hukataan? Jos musikaalista tulee pliisua eläkeläismummojen virkistyskulttuuria, jossa paljas pinta on peitetty sukkahousuilla ja seksi on verhojen takana hihittelyä.

Onneksi voin todeta, että huoleni oli ihan todella täysin turha. Mummoja ei esityksessä oltu huomioitu (paitsi yhdessä kohtauksessa, jossa mummon reaktiosta oli tehty hulvaton laulunumero). Paljasta pintaa näkyi ja seksin iloisuus ja riemu oli musikaalin kantavia teemoja, kuten musikaalin aiheen mukaan suotavaa olikin. Näytelmässä usein toistuva lause, "älä pelkää haluta" on nykypäivänäkin pätevä neuvo, oli kyse sitten itsensä toteuttamisesta työelämässä, taiteessa tai seksissä.


Muutenkin musikaalin tavat käsitellä asioita olivat ihastuttavan raikkaita. En muista, että olisin kovinkaan usein törmännyt uudenlaiseen tapaan käsitellä sota-aikaa ja sotaveteraaneja. Esillä oli vahvasti Touko Laaksosen muistelut siitä, kuinka sota-aika ja siihen liittynyt vapautunut miesten välinen seksi olivat hänen elämänsä onnellisinta aikaa. Ihmiset elivät kuin viimeistä päivää, sillä jokainen päivä saattoi olla viimeinen. Sodan jälkeinen aika ei myöskään arvostanut päihderiippuvaisia ja traumatisoituneita sotaveteraaneja aivan samalla tavalla kuin nykypäivänä. Virkistävää ja hienoa, että tällainen fakta on osattu tuoda esiin näin yllättävässä yhteydessä.

Sodan ja väkivallan varjoista huolimatta musikaali on iloinen, räiskyvä ja elämäniloinen eikä jää synkistelemään, vaikka koskettamaan pyrkiessään saakin hetkessä kyyneleet silmiin. Esitystä seuratessa tunsi todella katsovansa Ihan Oikeaa Musikaalia, kaikkine parhaine puolineen. Se lienee poikkeuksellista, varsinkin kun kyse on teatterin omasta produktiosta eikä helposta ja varmasta, valmiiksi suunnitellusta tuontitavarasta.


Hieman hassusti Touko Laaksonen tuntuu paikoin hukkuvan musikaalin maailmassa: Laaksosen elämä ja historia jäävät hieman epäselviksi, eikä asiaan vähemmän vihkiytynyt välttämättä aivan pysy kärryillä. Olli Rahkonen tulkitsi Toukoa kuitenkin hienosti. Toisaalta fantasioihin sulautuminen saattoi myös kuvastaa Laaksosen elämää hyvinkin onnistuneesti.

On hauskaa, että esityksen toteutusmuodoksi on valikoitunut juuri musikaali. Toisaalta muuta olisi vaikea kuvitellakaan. Musikaalissa jos missä voi luontevasti ja selittelemättä sukeltaa hurjempiinkin fantasioihin ja maailmoihin. Ja niitähän Tom of Finlandissa riittää, kun Tomin tunnetuimmat hahmot heräävät henkiin. Piirroshahmot on siirretty teatterilavalle loistavasti ja Reija Wäreen koreografioissa todella näkyy piirrosten liikekieli. Vähän toista tekemistä kuin Muumien siirtäminen sarjakuvasta animaatioksi.

Innostunein kiljahduksin haluan myös kiitellä myös puvustusta: tilanteen vaatiessa puvustus on juuri niin niukkaa ja vähäistä kuin esikuvana toiminut taide edellyttää. Minkäänlaista ujostelua ja rohkeuden puutetta ei siis ole havaittavissa, eikä pidäkään olla.

Musikaalin jälkeen kotona lähinnä mietinkin vain, että kumpikohan on turhempaa: alkoholiton viini vai Tom of Finland -musikaali ilman tiedossa olevaa seksiseuraa. Pyrkimys on päätyä katsomaan musikaalia vielä toistamiseenkin. Silloin pitänee katsoa deittipuoli kuntoon ajoissa.