Tietoa mainostajalle ›

Mitä jos isoäitisi lukee seksikumppaneistasi?

Kaupallinen yhteistyö: F-Secure ja PING Helsinki Olin taannoin mukana Ping Helsingin ja F-Securen PING Studio -tapahtumassa. Tapahtum...

Kaupallinen yhteistyö: F-Secure ja PING Helsinki

Olin taannoin mukana Ping Helsingin ja F-Securen PING Studio-tapahtumassa. Tapahtumassa käsiteltiin tietoturvaa, vihapuhetta, trolleja ja identiteettivarkauksia. Kevyttä pientä pohdittavaa aamukahvin lomassa, siis. 

Olin paitsi puhumassa tilaisuudessa itse, myös vaikuttumassa muista puhujista. Olen nimittäin kuvitellut olevani tietoturva-asioissa hyvin perillä. F-Securen Anssi Korpilaakson puheenvuoro identiteettivarkauden tekemisen helppoudesta kuitenkin pysäytti. Olen sittenkin ollut tyystin hukassa. Olen iloisesti käyttänyt epämääräisiä WiFi-yhteyksiä ulkomailla ja jättänyt  PIN-koodin oletusasetuksiin. En sentään ole näpytellyt luottokortin numeroa ilmaisia älypuhelimia lupaavalle nettisivulle, mutta sekin johtuu varmaan vain siitä, etten omista luottokorttia. 

Jos edellä kertomani mukainen toiminta kuulostaa tutulta, niin suosittelen piipahdusta F-Securen sivuille. Sieltä löytyy kuukauden ilmainen kokeilujakso F-Secure Totaliin.


Tietoturvan ohessa heräsin miettimään myös omaa some-käyttäytymistäni: mitä jaan blogissani ja mitä kannattaa jakaa. Olen ollut aina avoin ja henkilökohtainen kirjoittaja, mutta olenko ollut jopa liian avoin? Aina en edes tiedosta tekstieni henkilökohtaisuutta. Usein avoimuus on paljastunut vasta konkreettisissa tilanteissa: kun ventovieras ihminen on tiennyt minusta asioita, joita en ollut kertonut hänelle, mutta blogille kyllä. Se on ollut ahdistavaa, vaikkei siitä mitään pahaa olekaan seurannut.

Avoimuudestani on toisaalta tullut pelkästään positiivista palautetta. Koen itsekin, että se on blogini kantava voima ja kivijalka, johon kaikki perustuu. Taannoin eräs hyvin some-kriittinen toimittaja kuitenkin oli närkästynyt kirjoituksistani. Hän oli lukenut läpi suunnilleen kaiken kirjoittamani vuodesta 2010 alkaen ja löytänyt postauksen, jossa kerroin seksikumppaneideni silloisen lukumäärän. Toimittaja ei voinut ymmärtää tätä, vaan aggressiiviseen sävyyn uteli, että enkö yhtään ajattele kirjoituksiani ja mitäs jos isoäitisi tai sukulaisesi lukisivat postauksen, eikö muka yhtään hävetä.


Ei hävetä. Siellä se luku edelleen on postauksessa luettavissa, joskin luku on kuudessa vuodessa kasvanut. Nykyään olen yksityisyydestäni ehkä hieman tarkempi: voisin edelleen kirjoittaa kumppaneiden määrästä ja siihen liittyvistä ajatuksista, mutta tarkkaa lukua en ehkä enää kertoisi. YouTuben puolella olen törmännyt tubettajien avoimuuteen: hyvinkin henkilökohtaisista asioista puhutaan hyvin kevyesti, ja seuraajamäärät ovat hirvittävän paljon suurempia kuin minulla vuonna 2011. Ja silti puhutaan, aivan avoimesti yksityisistä ja intiimeistä asioista.

Käsittelin aihetta myös videolla, joka löytyy tottakai YouTube-tililtäni. Videolla kerron myös siitä, kuinka olin identiteettivarkauden uhri jo yli 10 vuotta sitten, kun identiteettivarkauksista ei vielä edes ymmärretty puhua. Myös hyvin kätevä käytännön niksi oman identiteettinsä suojaamiseen löytyy videolta. Tsekatkaa siis video:


Miten itse suhtaudutte sosiaaliseen mediaan? Jaatteko asioitanne avoimesti vai pelokkaasti? Hirvittääkö identiteettivarkauden mahdollisuus? Kiinnostavatko vai kauhistuttavatko avoimet bloggarit ja somepersoonat?

Postauksen kuvat: 
Katarina Kirvesmäki Photography

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Tietoturvastaan huolissaan oleva lukijasi täällä kyselee, mikä on puhelimen pääsykoodi? Sain pari viikkoa sitten älypuhelimen ja nyt huolestuttaa, pitääkö olla jokin päällä tai pois päältä.

    Kiitos pirteästä blogista! Nuorena pitää elää ja seksikumppaneitaan ei pidä liikaa hävetä.

    Ystävällisin terveisin,

    Mutsi -65

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pääsykoodi on siis se suojakoodi (joissain puhelimissa myös ruutuun piirrettävä kuvio), jota puhelin kysyy näppäinlukkoa avatessa. Käyttöohjeesta löytyy varmasti suojakoodiinkin käyttöohjeet :).

      Ja kiitos itsellesi! Iloista kevättä!

      Poista
  2. Multa on kerran varastettu Netflix-tunnukset. Jännä tunne oli pimeänä iltana yksin, kun yhtäkkiä "Jatka katselua" -listaan ilmestyi Possession. Ensin ajattelin, että Netflix vaan sekoilee, mutta kun listan mukaan olin katsomassa kolmatta kautta Good Wifeä (jota en ole koskaan vilkaissutkaan) ja aloittanut myös How To Get Away With Murderin, totesin, et nyt tätä katsoo joku muukin. Netflixissä oli toiminto, joka kirjaa käyttäjän ulos kaikilta laitteilta ja vaihdoin myös salasanan, ja sen jälkeen ei ole enää haamusarjoja listoilleni noussut.

    Selvittelin silloin vähän asiaa, ja ilmeisesti Internetin mustissa pörsseissä myydään Netflix-tunnuksia eurolla. Vähän hirvittää, että Netflix-tilini tiedoissahan on myös luottokorttini tiedot, mutta toistaiseksi mitään ongelmia ei sen kanssa ole ollut. Ilmeisesti toisinaan noiden suurten palveluiden tilejä vain hakkeroidaan massoina ja on tuurista kiinni, onko itse sillä listalla vai ei :/

    VastaaPoista
  3. Tämä yhteistyö oli hyvin silmiä avaava. Minä ainakin aloin miettimään omaa käyttäytymistäni ja tekemisiäni ja päätin siltä siunaamalta suojata kaikki koneet ja puhelimet mitä meidän perheestä löytyy.

    VastaaPoista