Saara Aalto pääsi, odotetusti ja oikeutetusti, X Factor UK:n finaaliin, joka siis kisataan tänäiltana.
En ole aikaisemmin kirjoittanut Saara Aallon X Factor -käänteistä, vaikka ihan kaikenlaiset edellytykset olisivat olleet. Olen ollut kyllä Saaran puolesta jännittynyt ja innoissani, mutta samaan aikaa jotenkin väsynyt seuraamaan oikeastaan mitään. Ulkomaiset tosi-tv:t ja kykykisat ovat lähinnä työntäneet luotaan ennenkin, joten en ajatellut haluavani uhrautua niille nytkään. Saaran osuudet olen kyllä katsonut ja nähnyt ja vähän ihmetellyt, että todellako tehdään ihan tällaista ulkomailla oikeasti, ettei olekaan mitään hassunhauskoja nahkatrumpetteja jossain pienessä teatterissa kuten jossainpäin maailmaa.

Tänään sitten kuitenkin päätin, että nämä finaalit on katsottava. Jumalauta, nää on ku euroviisut, twiittasin semifinaalin ensisekunneilta. Joku luuli minun tarkoittavan tätä pahalla, mutta eihän mikään euroviisuja muistuttava voi olla mitenkään negatiivista, vaan pelkästään jumalaista ja ihanaa. Ja vilahtihan siellä vähän kiusallisen joulupukki-osuuden lisäksi myös Tom of Finland -joulukahvikin!

Sitten tuli Saaran ja Adam Lambertin Bohemian Rhapsody -duetto. Samalla tajusin, että aiemmin Adam seurusteli Saulin kanssa ja nyt lauloi Saaran kanssa. Tältä istumalta päätin vaihtaa nimeni ässällä alkavaksi, ehdotettu on sekä Seinoa että Sulevia, ja lähteä aatamijahtiin, jotta saan Adamin ns. seisomaan flyygelini päälle.

Saaran voitto on tietenkin hieno juttu Suomen lisäksi myös suomalaiselle hlbti-väelle, Saara kun on vahvasti ollut jo pitkään vahvasti meidän jengiä. Jo ennen omaa kaapistatuloaan Saara oli mukana Kansalaistorilla, kun eduskunta äänesti tasa-arvoisesta avioliittolaista. Kun äänestystulos selvisi, lauloi koko torikansaSaaran johdolla Finlandia-hymniä.

Sanomattakin lienee selvää, kuinka merkittävä ja uskomaton hetki se monelle läsnäolleelle oli.

Viime helmikuussa Saara Aalto voitti QX Gay Gaalassa Vuoden homo -palkinnon. Palkintopuheessaan Saara sanoo että "ehä mää mittää [puhetta] valmistellu ku en mää oo ikinä voittanu mittää kissaa" ja jatkaa tyttöystäväänsä Meriin viitaten että "tai oon mä yhen kissan voittanu". Tämä osuus puheesta muuten löytyy Gay Gaalasta tekemästäni videosta. Hauskaa, kuinka se tavallaan on taas ajankohtainen.

Tästä on toki puhuttu jo monessa paikassa Saaran X Factor -matkan aikana, mutta tuohon viime helmikuiseen videoon yhdistettynä Saara Aalto on aidosti kannustava ja uskoa omaan tekemiseen luova. Että oikeasti koskaan ei tiedä mitä tapahtuu ja mihin päätyy. Että vielä helmikuussa ei ole voittanu mittää kissaa ja alle vuotta myöhemmin on, jos ei ihan voittaja, niin ainakin valtavasti suurempi nimi ja aivan saatanan hyvänä toisena. Joka tapauksessa harmittaa, että Saaraa alkoi pitää HLBTI-kuvioissa vähän itsestäänselvyytenä (ei muuten mutta en ikinä mennyt juttelemaan ja ottamaan tuikitärkeää selfietä kun tuntui jotenkin kiusalliselta). Nyt hän onkin yhtäkkiä kansainvälisesti tunnettu nimi eikä välttämättä ole ihan samalla tavalla sateenkaarikansan juhlien terasseilla ja lavoilla. Tietenkin Saaran menestyksen voimauttavana voin itsekin olla hetken päästä Saaran kanssa samoilla areenoilla ja tavallisen kansan tavoittamattomissa. Että tulkaa nyt ottamaan ne selfienne vielä kun voitte! (En ollut tosissani).

Huomenna lähden Helsinkiin. Finaali on tottakai katsottava. Mukaan pakkaan ainakin skumppapullon sekä uimahousut. Suurimmissa kaupungeissa kannattaisikin kiireen vilkkaa alkaa sulatella suihkulähteitä, koska niissä on tarkoitus kylpeä huomenna.