Nelonen näyttää Disneyn Frozen-elokuvan joulun aikana peräti kahteen otteeseen. Ja koska joulun pyhinä on aikaa hiljentyä ja syventyä ajatuksiinsa, annan teille ajattelemisen aihetta siitä, kuinka eettistä ja kivaa viihdettä Frozen loppujen lopuksi on, hienosta elokuvasta huolimatta.

Frozen on ollut uskomaton menestys jokaisella mittapuulla, myös taiteellisesti. Itselleni suurena Disney-fanina Frozen oli pitkästä aikaa suuri yllättäjä. Olin pitänyt Disneyn uudemmista elokuvista muutenkin, mutta Frozenissa kaikki oli kertakaikkisen oikein. Siitä tuli minulle samantyyppinen uusi ystävä kuin esimerkiksi Pocahontas on. Voin ongelmitta katsoa sitä jatkuvasti. Kuunnella biisejä tai laittaa leffan pyörimään ikään kuin seuraksi, vaikken niin tarkasti sitä ehtisikään seurata.

Jatko-osa on tekeillä, ja sen tiimoilta Disneyn työryhmä on käynyt myös Inarissa tutustumassa saamelaiskulttuuriin. Tutkimusmatka uutisoitiin laajasti siitä kulmasta, kuinka saamelaiset närkästyivät ja kuinka saamelaiset haluavat korvauksia kulttuurinsa käyttämisestä. Olennaista oli siis tunne ja reaktio, ei se, mikä on tärkeää, eli mikä tunteen ja reaktion on herättänyt.

Syy tuohtumukselle on ollut tapa, jolla kulttuurin hyödyntäminen on tapahtunut, ei niinkään kulttuurin hyödyntäminen itsessään. Alkuperäiskansan kulttuuri saa kituuttaa sen minkä pystyy ja suuret markkinavoimat vievät omaksi hyödykseen kaiken kivan ja näppärän, antamatta mitään takaisin. Ulkopuolisen on toki vaikea ymmärtää asiaa, sillä vastaavaa ilmiötä ei valtakulttuurin keskuudessa ole.
 
Disneyn nostaminen suurimmaksi syntipukiksi on tosin ollut itsestänikin hieman hämmentävää: ero hienosti tehdyn ja nimenomaan lainaavan elokuvan ja tökeröiden naamiaisasu-saamenpukujen välillä on valtavan suuri. Se on hämärtänyt omaakin ymmärrystäni asian suhteen, kun esimerkiksi Häiriköiden muuten ansiokas juttu on pääasiassa kuvitettu anti-Disney-henkisillä kuvilla. Itse Disneyn tapausta artikkelissa käsitellään neljässä lauseessa.

Lopulta huomasin, että suurin vaikeuttaja ymmärryksessä oli paska uutisointi. Tärkeintä oli ilmeisesti päästä leimaamaan taas yksi ryhmä raivostuneiksi tyhjästä kiukuttelijoiksi. Vähemmistö kuin vähemmistö, kaikki tuntuvat käyvän tähän mainiosti.

Helsingin Sanomat kirjoitti saamelaisten haluavan korvauksia, MTV taas saamelaisten närkästyneen. Kansakunta näkee otsikon ja ehkä jopa silmäilee jutun ja leimaa mielessään saamelaiset ahneiksi vinkujiksi, jotka haluavat rahaa tyhjästä.  Korvaus kulttuurin käytöstä ei kuitenkaan tarvitsisi olla suoraan rahallinen, vaan esimerkiksi koulutusohjelma tai työpaikkojen säilymisen tukeminen saamelaisille kävisi.

Tai edes saamenkielinen dubbaus heitä käsittelevästä elokuvasta. Saamelaislapsille ei nimittäin ole yhtäkään saameksi dubattua lasten elokuvaa.

Vaikeaa asiaa voi olla vaikea ymmärtää, varsinkin kun koko saamelaiskulttuuri on vuosikymmenten varrella onnistuttu tallomaan valtaväestön jaloilla niin, että viitteet saamelaisista on nähtävissä lähinnä hiihtokeskuksen kahvilan feikki-neljäntuulenlakki-myyntipöydissä. Ettei edes tiedetä, mitä on tullut tehtyä.

Mutta miettikää nyt saatana. Ei yhtäkään dubattua elokuvaa.

En ole itse koskaan, en edes aikuisiällä, ollut kovin kiinnostunut katsomaan Disney-elokuvia muuten kuin dubattuina. Se tuntuu jotenkin turhauttavalta ja väärältä, eikä anna katsojalle niin paljoa. Siksi en halua edes kuvitella, kuinka absoluuttisen perseestä on, kun omalla kielellään ei pääse nauttimaan oikeastaan mistään. Ei paljoa lohduta jos tietää Disneyn haluavan tehdä asiat oikein, eli käytännössä vievän kulttuurin mahdollisimman yksityiskohtaisesti mukanaan, omiin tarkoitusperiinsä.

Kaltaiselleni suurelle Disney-fanille tilanne on hankala ja ristiriitainen. Että onko se alkuperäiskansan kulttuurin ryöstämisen kiihottava maku, joka jo aikoinaan teki Pocahontasista kiinnostavan? Voiko hyvällä omallatunnolla nauttia esimerkiksi tulevasta Frozen-jatko-osasta, kun tietää sen samaan aikaan tekevän hallaa alkuperäiskansalle ihan täällä koti-Suomessakin.

En osaa tältä istumalta, enkä ehkä seuraavaltakaan kellahtaa suuresta fanista anti-faniksi, mutta syytä pienelle palaverille Disneyn päässä olisi. Frozenin Olaf-lumiukko toteaa elokuvan lopussa ollessaan sulamaisillaan, että toiset ovat sulamisen arvoisia.

Saamelaiskulttuuria on sulautettu jo vuosikymmenten ajan. On korkea aika toimia kulttuuria tukevana tekijänä. Että saakaa nyt saatana edes yksi saamenkielinen dubbaus aikaan. Kun on lainattu, niin pitää maksaa takaisin.

Frozen: Huurteinen seikkailu englanniksi 23.12. klo 19:30 ja suomeksi 24.12. 17:25 Neloselta. 

Päivitetty 23.12. klo 10:50: Vaihdettu työllistävä toiminta työpaikkojen säilymisen tukemiseksi.