Kuin (natsi)siat pellossa – miksei poliisin mielivaltaisuus huolestuta tolkun ihmistä?
12.8.16Lapsenuskoni ja luottamukseni poliisiin on kolhiintunut ja karissut muutamassa vuodessa lähes olemattomiin. Miksi (tuhoa aiheuttaessaan) suurinta tuhoa aiheuttava viranomainen saa toimia kaikkein vähimmällä kritiikillä?
Muutama vuosi sitten minua pyydettiin mukaan järjestämään erästä tapahtumaa. Olin innolla mukana, kunnes tapahtuman turvallisuus- ja järjestyksenvalvonta tulivat puheeksi. Muut järjestäjät puhuivat siitä, kuinka mitä vähemmän polisii näkyy, sen parempi. Luotto poliisiin nollassa, hoidetaan valvonta itse.
Silloin mietin että voi luoja, ei ole Suomessa tällaisia ongelmia. Että on kyllä omassa itsessä vikaa, jos Suomen poliisin kanssa joutuu jostain syystä hankaluuksiin. Kiitin vähemmän kauniisti ja vetäydyin järjestäjäorganisaatiosta. Jos ja kun jotain sattuu, niin en ole ainakaan itse vastentahtoisesti vastuussa.
Onkin hämmentävää, kuinka nopeasti, muutamassa vuodessa, oma luottoni poliisiin on kokenut suuren kolahduksen. Sellaisen, että on varmasti jäänyt pysyvä ja näkyvä lommo, jota ei ihan kevyellä nakuttelulla (pampulla pieksemisestä puhumattakaan) oiota.
Ja kaikki ihan vain poliisin omalla toiminnalla.
Suomessa poliisi voi houkutella virkamerkillä humalaisia teinejä hyväksikäytettäväksi väärinkäyttämättä asemaansa, hutkia ja tutkia miten sattuu, urkkia rekisteritietoja ja luovuttaa niitä eteenpäin epäilyttäville kavereilleen, niitata ulkomaalaistaustaisia mummoja katuun ja möyhätä rasistiryhmissä. Ja käyttää aika kevein perustein aseita, jotka eivät tietenkään poliisin mielestä ole aseita. Kuten ei poliisiväkivaltakaan ole väkivaltaa, vaan poliisin voimankäyttöä, kuten Helsingin Musta Kallio -tapahtuman hässäkän tiimoilta Twitterissä poliisi tiedotti.
Yleisesti tunnutaan ajattelevan, että anarkistit riehuu, itse kerjäävät ja saakin kaasuttaa ja ampua. Itsekin ajattelin joskus niin, kuten tekstin alusta käy ilmi. Mutta eihän se oikeasti niin mene. Tavallinen kansalainen voi käyttäytyä kuin kolmevuotias, mutta kuten ei kolmevuotiaan vanhempikaan, ei poliisikaan voi mätkäistä kansalaista turpaan jos vituttaa.
Viime aikoina meininki näyttää kuitenkin villiintyneen. Erilaisten kaasutusten ja aseella uhkailujen keskelle joutuu ihmisiä, joita en kyllä lähtisi luonnehtimaan uhkaaviksi anarkisteiksi. Ihan tavallisia ihmisiä. Vaikka nyt tuolla Musta Kallio -tapahtumassa. On helposti mahdollista, että ihan tavallinen, aatteen ulkopuolinen ihminen menee puistoon konserttiin. Vaikka nyt olisikin jonkun anarkistisen liikkeen järjestämä tapahtuma. Sama kuin ajattelisi, että tottakai demarien soppatykkivaalikojulla on vain demareita. Ja ei, kevein perustein ei pidä ampua edes anarkisteja. Eikä demareita.
Järjettömintä on kuitenkin tavallisten ihmisten suhtautuminen poliisiin. Aivan kaikkia viranomaisia kritisoidaan ja haukutaan pienimmästäkin vastoinkäymisestä ja väärinkohteluntunteesta. Kelat, sossut, terveyskeskukset, tullit, lautakunnat ja komiteat. Tukia on leikattu, päätöksessä kesti, jonotin kuusi tuntia huutavan lapsen ja murtuneen kallon kanssa, saatanan kalliit torkkupeitot, sossu vei lapset vaikken mitään tehnyt. Paitsi poliisia, ellei kyse ole kohtuuttomasta jonotusajasta passin uusintaan.
Luotto ja usko poliisiin on kova ja vankkumaton, vähän kuin maidon tarpeellisuus ruokavaliossa. Poliisin toiminnassa ei ole vikaa, vika on itsessä jos sattuu saamaan vähemmän tappavasta paineilma-aseesta. Poliisi sanoi itse, että ei tehnyt mitään väärin eli mitään väärää ei tehty. Poliisi on hyvä ja saa temmeltää kuin (natsi)siat pellossa. Poliisi on kuitenkin äkkiseltään mietittynä ainoa viranomainen, jonka virheellinen ja mielivaltainen toiminta voi aiheuttaa pysyviäkin vammoja (ja jos nyt todella mustin mielin mietitään, niin joo, jopa kuoleman) ihan sivullisellekin.
Miksi (tuhoa aiheuttaessaan) suurinta tuhoa aiheuttava viranomainen saa toimia kaikkein vähimmällä kritiikillä? Maailmassa todellakin on virhe.
5 kommenttia
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaJos aikuinen ihminen käyttäytyy kuin kolmivuotias ja rikkoo muitten paikkoja, niin sietääkin hutkia.
VastaaPoistaEikä siedä. Valoja päälle.
PoistaSaattaa olla Sateenkaari Ville-Liisan, joka ei eläissään ole veroja maksanut saati mitään tähän yhteiskuntaan kontribuoinut, vaikea ymmärtää, että joku ne yhteisetkin kamat on maksanut. Jos ei kotikasvatus ole opettanut kunnioittamaan muita ihmisiä, niin sitten yhteiskunnan pitää se opetus tarjota, tässä tapauksessa viranomaisen toimesta. Hyvä että hutkitaan!
PoistaSiitä olemme toki yhtä mieltä, että yhteisiin (tai yksityisiinkään) kamoihin ei tietenkään kajota. En vaan pysty, enkä haluakaan pystyä, ymmärtämään, miksi kukaan haluaa oikeuttaa poliisiväkivaltaa sillä.
PoistaVarsinkaan, kun tuossa viimeksi sattuneessa tapauksessakaan mihinkään ei edes oltu kajottu.