Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Aivan näillä näppäimillä alkaa synnyinkylälläni (also known as Tämä kylä) Somerolla Vuoden paras -gaala. Nimensä mukaisesti tilaisuudessa pa...

Aivan näillä näppäimillä alkaa synnyinkylälläni (also known as Tämä kylä) Somerolla Vuoden paras -gaala. Nimensä mukaisesti tilaisuudessa palkitaan kaikenlaisia Someroon sidoksissa olevia asioita ja henkilöitä.

Olin positiivisesti ilahtunut, kun gaalaorganisaatio kontaktoi minua (eli Jaska pisti FB-viestin), että sopiiko minulle olla ehdolla Vuoden somettaja -kategoriassa. En tajua miksi minulta kysyttiin, sillä minullehan nyt sopivat omasta mielestäni monet sellaiset asiat, jotka eivät ympäristöni mielestä taas sovi minulle ollenkaan, kuten esim. tequila tai ihan vaan vähän.

Eli tärkeämpää olisi ollut tiedustella ympäristöltäni tai muulta juhlaväeltä, että onko ok.


Moni ihminen on myös nähnyt kuinka riehaannun gaaloissa voittaessani (tai varsinkin hävitessäni), joten siitä ja muutamasta muustakin syystä en valitettavasti ole gaalassa läsnä. Annoin kuitenkin luvan asettaa itseni ehdolla, vaikken odotakaan voittavani, sillä muistini mukaan esimerkiksi nerokkaan munataksipalvelun ideoinut Mikko Välttilä on kanssani samassa kategoriassa ehdolla.

Kaiken nerokkaan Someroilun keskellä kävin kuitenkin taannoin piipahtamassa kotikylällä, jolloin kuvasin myös pienen esittelyvideon kotiseudustani. Tai pienen ja pienen, miltei kahdeksan minuutin mittainen julkaisu ei ole enää niin kovin pieni, kuten ei ole 22-senttinenkään. Vaikka niinhän sitä näinä Tom of Finlandin muotikausina sanotaan, että suuri on kaunista. Niin on myös videoni, jonka voitte katsoa täältä tai tuosta alta:

Ne on Turun kirjamessut nyt! Kuten kaikki kunnon messut, nämäkin alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä tänään ja huomenna. Olin liikkeellä t...

Ne on Turun kirjamessut nyt! Kuten kaikki kunnon messut, nämäkin alkoivat jo eilen ja jatkuvat vielä tänään ja huomenna.

Olin liikkeellä tietysti kunnon kirjallisuuden opiskelijan elkein ja kiidin tuli hännän alla paikalle jo puolilta päivin nähdäkseni JVG:n ja Paperi T:n. Sunnuntaina voisin jaksaessani mennä katsomaan vielä Robinia.... Olen kuullut puhuttavan, että kirjamessuilla esiintyisi vuosittain myös useita kirjailijoita.

Palaan JVG:hen ja Paperi T:hen vielä myöhemmin omine uskomattomine kirjoitelmineen. JVG-kirja silleen lievästi sanottuna räjäytti mieleni, Paperi T:n Post-Alfaan en ole vielä uskaltanut ja ehtinyt koskea. Se vaatii ajatusta ja aikaa, ja kumpaakaan ei just nyt ole. Mutta minä palaan, aivan kuin Mörkö Muumilaaksoon.

En oikeastaan keskittynyt messuilla tai messujen jatkoklubilla Dynamossa mihinkään, mutta silti ehdin kuulla ihan kuulematta ja pyytämättä ainakin kuusi runoa, jossa mainitaan penis. Jätän nyt runot analysoimatta sen kummemmin, mutta sen sanon, että tilaisuuteni kirjoittaa menestynyt runokokoelma on ilmeisesti juuri nyt.

Tulin myös skumppaa siemaillessani kertoneeksi seurueelleni tarinan penikseen tulleesta poskiontelontulehduksesta (siis huom ei omakohtainen kokemus vaan kuulemani tositarina) sekä Tinderin sopimattomuudesta seksiseuran hakuun. Sai siinä sitten ihan huomaamattani selkäni takana istunut arkkipiispa Leo vähän evästä elämäänsä. Teki mieli asian tilan havaitessani kehua arkkipiispan hienoa viittaa, mutta jotenkin tuntui järkevimmältä vain poistua sanomatta enää yhtään mitään. Sen jälkeen olin noin kolmen senttimetrin päässä Tarja Haloseen kompastumisesta. Myöhemmin kerroin sujuvasti olleeni verkostoitumassa kirjamessuilla.

Hanki lapsellesi tämä Tammen kultainen kirja ja saatpa nähdä kuinka lapsesi menestyy kokoamalla ystävineen Village Peoplen uudelleen.
Eilisen Leather Heaven -postauksen myötä sain palautetta siitä, että kotikyläni Somero tulee nyt vain ikävästi esiin. Tasapuolisuuden nimissä mainittakoon, että törmäsin ruokamessuilla somerolaisiin opettajiin, joilta sain ylimääräiset juomaliput. Ilmaista kaljaa, voiko olla parempaa! Mainita pitää myös ruokamessuilla myyntipisteineen toimiva hurmaava Kolatun vuohijuustola, joka niinikään on somerolainen ja jumalaisen hyvä juustola. Käykää maistelemassa ja ostelemassa, jos eksytte messutunnelmiin!

Ja koska jokainen itseään kunnioittava lifestylebloggari esittelee messuhankintansa, niin näytettäköön tähän loppuun teille myös törkeen siisti kangaskassi, joka löytyi Aura of Puppetsin pisteeltä. Jos ei tällä saada turkulaisen nukketeatterin katsojaprosenttia sadan hujakoille, niin ei sitten millään:

Sosiaalinen media välitti jälleen iloisia uutisia kotikylältäni Somerolta! Somerolla on jo vuosien ajan pitänyt päämajaansa koko kylän ylp...

Sosiaalinen media välitti jälleen iloisia uutisia kotikylältäni Somerolta!

Somerolla on jo vuosien ajan pitänyt päämajaansa koko kylän ylpeydeksi muodostunut Leather Heaven, joka myy motoristi- ja hevimursu-henkisiä vaatteita ja asusteita niitä halajaville. Puljun omistaja Timo Ilmosen on saattanut joku bongata myös televisiosta hiljattain alkaneessa Aarteenmetsästäjät Suomi -ohjelmassa.

En tiedä mikä on saanut tämän nahkataivaan hallitsijan tulistumaan, mutta joka tapauksessa Leather Heaven tiedotti eilen Facebookissa, että suvaitseminen ja nöyristely on sen verran hermoja raastavaa sontaa, että on pakko julistaa Leather Heavenin olevan heteroystävällinen kauppa.



En totisesti ymmärtänyt, mikä oli Timpan saanut näin hiiltymään. Ilmeisesti kyse oli kuitenkin taannoisesta uutisesta, kuinka avaruus on julistettu homoystävälliseksi alueeksi. Timppaa on kommentin perusteella kismittänyt se, että avaruuteen on lähetetty sateenkaarilippu.

Periaatteessahan voisi toki keskustella siitä, onko ylimääräisen tavaran lähettäminen avaruuteen sinänsä tarpeellista, ikään kuin ympäristökysymyksenä. Siinäkin mielessä Ilmosen keuhkoaminen on varsin huvittavaa: hän kun on luonut bisneksensä sillä, että tuo halpatuontimaista halpoja ja kokemukseni perusteella pääasialliselta laadultaan ihan oikeasti kelvottomia rättejä. Ja myy ne tietysti maksimaalisen kalliilla, kuten hän ylpeänä alkuvuosinaan kertoi oikeastaan kaikissa mahdollisissa tilaisuuksissa Somerolla.


Leather Heaven tiedotti päivityksessään myös, että heidän nurkissaan eivät sateenkaaret rehota. Se on sinänsä ymmärrettävää, sillä ei taida rehottaa juuri mikään muukaan. Kymmenen vuotta sitten Leather Heaven -myymälöitä oli ainakin Turussa, Tampereella, Lahdessa ja Helsingissä Someron pääkallopaikan lisäksi. Nykyisin jäljellä näyttää olevan vain Somero ja nettikauppa. 

Päivityksen kommenteista on nähtävissä, että Leather Heavenin asiakaskunnassa on selvästi ollut paljon myös seksuaalivähemmistöjä. Useampi kyselikin, pitääkö nyt kääntyä heteroksi vai jääkö hupparit ostamatta. Toivoa sopii, että ostotapahtumat toteutuvat jonkin muun firman tilikirjoissa. Voisi myös kuvitella, että tiettyjen piirien nahkamieltymyksetkin ovat saattaneet Leather Heavenissa näkyä. Kuten sanottu, toivottavasti eivät näy jatkossa.

Oivoi. Tosi mielellään sitä jakaisi positiivisia uutisia kotikylältään, mutta eipä niitä juuri ole. Tuskin on kaikin puolin järkyttävää lammastilan eläinsuojelurikosta unohdettu, kun jo voidaan ihastella Leather Heavenia, tätä Somerolle niin tärkeää imagotekijää, josta on hiukan epätoivoisestikin vuosien varrella pidetty kiinni. 

Grattis, Somero.