Tietoa mainostajalle ›

Mennään Turkkuseen kaadetaan viinaa kurkkuseen

Perjantaaaaai! Tänä viikonloppuna tie vie Turkuun juhlimaan! Turusta juhlimasta ovat myös postauksen kuvat. Lokakuun lopussa juhlimme T...


Perjantaaaaai!

Tänä viikonloppuna tie vie Turkuun juhlimaan! Turusta juhlimasta ovat myös postauksen kuvat. Lokakuun lopussa juhlimme Turussa Varjoawardsia, tänä viikonloppuna taas juhlitaan perinteistä JaMi Festiä.

Ihmeekseni en ole koko Helsingissä asumiseni aikana ikävöinyt Turkuun kertaakaan. Toisaalta en tiedä olenko oikein ikinä ikävöinyt konkreettisia paikkoja. Enemmänkin ikävöin ihmisiä, tapahtumia, tunnetiloja tai aikoja. Aikaa, jolloin piti sour cream & onion -sipseistä ja osti kilon irtokarkkeja ja hihitti niiden voimalla aamukuuteen tai kun kesät oli kuumia ja loputtomia, aina paistoi aurinko, ei tarvinnut vaatteita ja elämä hymyili, vaikka kahluualtaaseen hajosikin lasipullo, jonka sirpaleesta sai tietenkin haavan jalkaansa. Tai kun synttäribileet yhtäkkiä loksahtivat täydellisesti paikoilleen, kaikki juhlivat hulluina ja kiipesivät aitojen yli maauimalaan ja uhmakkaasti lähtivät vielä aamulla kohti satamaa ja Tukholmaa, mutta palasivatkin lähimpään kotiin nukkumaan 14 tunniksi.

Joka tapauksessa on ihanaa päästä Turkuun ja nähdä juhlistuksien merkeissä ihmisiä, joita ei niin muuten ole tullut nähtyä! Vaikka olen Turussa säännöllisesti vieraillutkin, ei piipahduksiin tietenkään saa mahdutettua jokaista Turkuun jäänyttä kaveria. Onneksi on juhlia, joissa voi nähdä kaikki kerralla. Ja saada taas niitä kuuluisia muisteltavia hetkiä ja tunnetiloja.


Sunnuntaina palaan kotiin ja silloin onkin päivistä jännittävin, vaalipäivä! Viime vuosien vaaleja muistellessa ei juuri juhlamieli nouse: Trump, persut kahdesti, mitä näitä nyt on. Presidentin vaalit eivät tällä kertaa ole oikein hetkauttaneet. Kuten kirjoitin, tuntuvat niin läpihuutojutulta, ettei kummempaa hötkyilyä ole tarvinnut. Ilolla olen kuitenkin pannut merkille tiukat vaalitentit Ylellä, sekä presidenttien tenttiohjelmissa että Politiikkaradiossa. Ihan liian paljon mediat ovat antaneet kyseenalaistamatonta tilaa kaikenlaiselle ölinälle, yhtään kysymättä, että aivanko todella. Uutisoidaan vain, mitä joku on sanonut, kysymättä, että miksi tai onko tämä muuten yhtään totta. Kuten sanottu, onneksi on pieniä valonpilkahduksiakin, kuten Ylen vaaliohjelmat! Ihanaa!

Turkulaisethan lienevät eniten paineissa vuoden turkulaisen äänestyksestä ja valinnasta. Itse olisin voinut äänestää ehdokkaista useampaakin, minkä seurauksena en äänestänyt ketään. Siihen nähden, että vuoden turkulainen voi olla myös hevonen, tunnutaan tänä vuonna voiton eteen kampanjoitavan poikkeuksellisen paljon. Mutta hyvä että kampanjoidaan, taisto on kovaa erilaisissa vaaleissa!

Mutta tänään on vasta perjantai ja vaaleja pohditaan sitten sunnuntaina! Muistakaahan käydä äänestämässä, jos ette vielä ennakkoon käyneet. Tämä siis presidentin suhteen, vuoden turkulaisäänestykseen en osaa antaa toimintaohjeita.

Ihanaa perjantaita ja viikonloppua! Tanhutkaa riemulla!

P.S. Ai niin, hirveää ja traagista, juhlien vuoksi en näe huomenna Putousta! Kiti Kokkosen Tanhupallo on ehdoton suosikkini, itkin ja nauroin onnesta ja liikutuksesta! Paras hahmo ja tietenkin päivänselvä voittaja. Tanhupallo presidentiksi!


Kuvat napsi Emmi

You Might Also Like

0 kommenttia