Tietoa mainostajalle ›

Huonon onnen kanssa hyvissä väleissä

 Kaupallinen yhteistyö: Fair Olen viime aikoina, jopa vuosina, pohtinut ja tarkkaillut paljon onnea ja onnettomuutta. Onnen tavoittelu no...

 Kaupallinen yhteistyö: Fair

Olen viime aikoina, jopa vuosina, pohtinut ja tarkkaillut paljon onnea ja onnettomuutta. Onnen tavoittelu noin ylipäätään lienee aika sisäänrakennettu ominaisuus ihmisessä. Toisaalta onni ja huono onni voivat näkyä paljon pienempinä, arkipäiväisinä asioina, joihin ei välttämättä kiinnitä huomiota. Tai stten ei muuta teekään kuin etsi merkkejä ja viitteitä, syitä ja seurauksia. Minulle käy aina näin, varjo seuraa onneain, minut on kirottu.

Onni tulee eläen, sanovat onnitteluvärssyt ja sananlaskut, mutta niin totisesti tulee huono onnikin. Huono onni voi kohdata koska tahansa, niin pienemmissä kuin suuremmissakin mittakaavoissa. Suuria huonon onnen hetkiä ei kannata tai voi jäädä pelkäämään, mutta pienet arkipäiväiset sattumukset voivat jäädä nyppimään.

Juuri tällaisien tilanteiden varalta on juuri lanseerattu vertaisvakuutussovellus Fair. Fairista voit hakea korvausta pienempiin vahinkoihin tai huono-onnisiin, aineettomiin sattumuksiin. Fairissa ei ole kyse vakuutusyhtiöstä, vaan korvaukset tulevat Fairin käyttäjiltä.

Tietenkin huonon onnenkin kanssa pitää olla suhteellinen: bussista myöhästyminen, puhelimen ruudun hajoaminen tai epäonnistunut hääkampaus ovat täysin eri asioita kuin luonnonkatastrofit ja onnettomuudet, sairaudet ja menetykset. Juuri siksi en näekään niitä mitenkään verrannollisiksi. Pienien vahinkojen kanssa on turha jäädä kärvistelemään, jos ne voi helposti korjata.

Toisaalta suhteellista on myös pienten vahinkojen koko. Ne vaikeuttavat omaa elämää aivan yhtä paljon, vertaa niitä kriisialueisiin tai ei. Toiselle satasen omavastuu vakuutuksessa voi olla yksinkertaisesti liikaa, toisella se taas ei tunnu missään. Juuri pienissä suurissa vahingoissa, sellaisissa joita esimerkiksi vakuutusyhtiöt eivät korvaa, moni kaipaisi varmasti tukea ja turvaa. Tai mahdollisuutta olla itse tukemassa, arkipäiväisesti ja helposti, vaikka puhelinsovelluksella.

Aina huono onni ei näyttäydy edes aineellisina vahinkoina, vaan voi aiheuttaa harmia henkisellä tasolla. Olen hyvin vahva voittajaehdokas, kun puhutaan vaikka huonoista treffeistä. Sitä maalailee mielessään haavekuvia siitä, kuinka ensisilmäyksellä tietää jutun toimivan ja kestävän. Keskustelun polveilevan tuntikausia täysin oikeilla urilla ja sanattoman viestinnän täydentävän sen, mitä ei ehdi sanoa. Kuinka leijuu onnellisena kotiin, huumassaan lupaa feissarille lahjoittaa kohtuuttoman suuren kuukausisumman hyväntekeväisyyteen ja miettii uskomatonta onnea joka kestää.

Ja sitten todellisuudessa joutuukin katsomaan huonoa leffaa, kuuntelemaan toisen monologia siitä kuinka on niin lahjakas ja kokenut ja osaava, ettei oikeastaan voi työskennellä kenenkään muun kanssa koska ei kestä muiden kyvyttömyyttä. Ja jotenkin vielä huomaa maksaneensa koko illan toisen erinomaisuudesta huolimatta. Niissä tilanteissa on mielessään (tai somessa) kironnut huonoa onneaan ja hukkaan mennyttä aikaa ja rahaa. Onneksi enää ei tarvitse, vaan voi hakea korvausta Fairista.


Olen aika herkkä havainnoimaan ympäristöäni ja sen pieniä huonon onnen merkkejä. Kun ilma kylmenee, täyttyvät kadut pudonneista hanskoista ja lapasista. Se on aina kamalaa, sillä välittömästi päässäni lähtevät pyörimään kelat palelevista käsistä ja surullisista ilmeistä, kuin tunnearvoltaan tai miksei rahalliselta arvoltaankin suuret kädenlämmittimet lötköttävät loskan seassa ties missä. Kesällä taas jokirannat ja kadunreunat täyttyvät varsinkin öisin pudonneista huiveista ja neuleista, hämmentävän usein myös tennareista. Surullisia menetyksiä yhtäkaikki. Useamman kerran olen nähnyt ihmisiä, jotka jäävät junan kyydistä, koska junan ovi ei aukea, vaikka kuinka hädässä hakkaisit avausnappia. Tai unohtavat henkkarit kotiin lähtiessään toiselle puolelle Suomea festareille  pääsemättä lapsenkasvoineen koko viikonloppuna anniskelualueelle. Tai kun pizza tippuu lautaselta lattialle pyyhkäisten sentään mennessään sylin kautta. Kuten sanottu, pieniä arkisia epäonnenkantamoisia. 



Mutta niin, Fair. Kuten jo alussa mainitsin, Fair on vertaisturvaa tarjoava älypuhelinsovellus. Fairissa ei ole kyse vakuutusyhtiöstä, vaan ihmiset liittyvät palveluun, jossa korvaavat toistensa vahingot. Korvaukset eivät siis tule Fairilta, vaan sen jäseniltä. Korkeintaan kerran kuussa omalle kohdalle osuva korvausmaksu vaihtelee omien valintojen mukaan alle aurosta alle kahteen euroon. Aluksi Fairin kautta korvataan rikkoutuneita urheiluvälineitä, mobiililaitteiden vakuutusten omavastuita, autovakuutuksen omavastuuta sekä huonoa onnea. Sovellus toimii iOS-käyttöjärjestelmässä, alkuvuodesta 2017 myös Androidilla.

Loppuun vielä vinkki kilpailusta,  jossa voit voittaa iPhone 7 -puhelimen! Kerro oma huonoon onneen liittyvä kertomuksesi: milloin olisit tarvinnut huonon onnen vakuutusta? Seuraako varjo jatkuvasti onneasti? Kerro tarinasi Twitterissä tai jaa kuva huonosta onnesta Instagramilla hashtagilla #korvaisitko ja tagaa postaukseen myös vertaisvakuutussovellus @FairTurva. Tee julkaisusi 5.12. mennessä.

Kaiken huonon onnen keskellä ei voi kuin toivottaa sitä parempaa onnea kilpailussa!

Keskustelua saa käydä myös kommenttiboksissa! Kiinnostaisi kuulla teidän huonot treffimuistonne ja muut vähemmän Strömsön mallin mukaisesti menneet seikkailunne. Kertokaa siis kokemuksianne!


You Might Also Like

0 kommenttia