Olen viime päivinä vähän miettinyt, suunnitellut ja elänyt ja siksi blogi on jäänyt taka-alalle. Toisin sanoen olen rymynnyt ja bailannut ja maatunut vällyjen välissä varmana siitä, etten poistu täältä enää ikinä.

Mutta olen ny si kummiski täällä taas! 

Tällä viikolla blogosfäärin kerma kokoontuu toista kertaa järjestettäviin The Blog Awards Finland -gaalakemuihin. Tai no, itseasiassa aivan koko kerma ei kokoonnu, sillä ihan kaikki parhaat eivät saaneet kutsua, mistä olen vilpittömän tyrmistynyt. Vähän sama ku Spice Girls GEM, tulossa on huipputyyppejä, mutta ei kaikkia, minkä seurauksena kokonaisuus nyt eii vaan ole kokonainen. Olisin myös ehkä vaihtanut joitakin ehdokkaita toisiin, ihan kaikkien ehdokkaiden ansioita en täysin ymmärrä. Mutta onneksi minun ei tarvitsekaan ymmärtää! Voin vain asettua juhlimaan ja nauttimaan ensiluokkaisesta tunnelmasta, tarjoilusta, fiiliksestä, ympäristöstä, seurasta ja ties mitä kaikkea sitä nyt ilta tuokaan tullessaan!

Minuthan valittiin siis viime vuonna, ensimmäisessä The Blog Awards Finland-gaalassa, Vuoden parhaaksi lifestyle-blogiksi ja aion toki olla sitä tulevinakin aikoina, vaikka tänä vuonna joudunkin luovuttamaan imaginäärisen kruununi eteenpäin. Se on toisaalta helpottavaa: voin tänä vuonna gaalan ajan notkua salin perällä baaritiskillä ryystäen kaksin käsin ja vielä suullanikin ilmaisia drinkkejä. Niin tosin tein viime vuonnakin, kun en varsinaisesti arvellut voittavani yhtikäs mitään. Sepä olikin sitten iloinen yllätys, kun Maria kuulutti minun voittaneen. Sitten vaan äkkiä kaikki kolme lasia käsistä johonkin ja tunkemaan yleisön läpi lavalle kertomaan tosi hauskaa blogin syntykertomusta johon liittyi ajatus siitä, että kirjoittaako vai mennäkö hoitoon.

Mutta se oli silloin se, nyt on nyt! En ole pystynyt toimimaan mitenkään gaala-asuni suhteen, eli todennäköisesti menen jossain kauheessa vanhassa koltussa herättämättä tyylilläni yhtään huomiota ja sehän on tietenkin katastrofi.

Nyt kun kirjallisessa ilmaisussani on tällaista menneiden aikojen glorifioinnin makua, niin mainittakoon uteliaille ihmisille tiedoksi myös se, että takavuosina kuvattu Blogistania-jaksoni löytyy Yle Areenasta! Joitakin aikoja sitten sain runsaasti viestejä siitä, kuinka ilmestymiseni tv-ruutuun oli ilahduttanut ja hauskuuttanut ja ollut vaan niinku kivaa. Minusta ei ole, koska olen ohjelmassa karvaton ja pulleaposkinen nössö. Nykyisinhän olen hyvinkin solakka ja karvainen, rrrau. Vaikka tietääkseni karvattomat ja pulleat pojat ovat toisista hyvinkin rules ok, eli nou hätä, Yle huomioi koko kansan ja tarjoaa siis kiinnostuneille karvatonta ja pulleaa poikaa Yle Areenassa 23.10. asti!