Keskiviikkona olin Bar Kukan Levyraadissa yhtenä raatilaisena ja sepä olikin vallan lystiä!

Olen toki ollut teinivuosinani ihan laajalti tunnettu rokkipoliisi, mutta vanhemmiten olen laiskistunut ja muuttunut siinä mielessä aika lempeäksi, että olen ihan surutta kuunnellut sitä mitä milloinkin huvittaa, jopa Johanna Kurkelaa.

Siksi levyraatiin osallistuminen hiukan jännitti, vaikka etukäteen painotettiinkin, että mistään musavisailusta tai tietokilpailusta ei ole kyse. Päätinkin heitellä näkemyksiäni ihan täysin fiilispohjalta ja huomasin, että loppujen lopuksi ihan oikeasti tiesin paljon asioita ja näkemykseni olivat jopa järkeviä, eivätkä pelkkää tunnepohjaista musta tuntuu-mutuilua, joka on muuten typerästi ilmaistu, koska mutuilu tarkoittaa että musta tuntuu.

Erityisen koen loistaneeni kuvaillessani erästä kappaletta yläasteikäisten poikien bändiksi, joka haluaisi kuulostaa Queenilta, mutta ei selvästikään kehtaa vetää täysillä, jolloin suoritus jää puolivillaiseksi ja huonoksi. Jälkeenpäin kävi ilmi, että kyseessä oli ihan oikea Queen. Mutta hienosti osasin tunnistaa yhtyeelle tyypilliset piirteet ja turhanpäiväiselle progeilulle ominaiset osuudet. Eikä kyllä tykännyt biisistä kukaan muukaan.


Yleisö myös joutui sai kuulla mitä ylevimpiä muistojani yläasteelta. Kaikkea sitä keksiikin kun on hirveä paine olla hauska! Olisittepa olleet kuulemassa. Tai ehkä olittekin!

Pääsin myös kuvailemaan kappaleita mm. amisautossa ennenaikaisen ejakulaation peittämiseksi popitettavaksi möykäksi tai että tämä biisi toimisi jos käyttäisi bilehuumeita tai joisi 1,5 litraa kossua paitsi silloinkin huomaisi tanssilattialla että ei vittu oon juonu 1,5 litraa kossua eikä tätä silti oo kiva tanssii.

Kossua en lähtenyt juomaan, mutta 6 x 24cl valkkaria kyllä raadin mittaan ryystin. Ja jallushotin ja punkkulasin raatamisen jälkeen. Tulin kapakasta kai hiukkasen horjuen, mutta olipa vain hauska ilta! Ja ilmaiset juomat, ei kai täs maailmassa kenelläkään ole rahaa tollasia määriä baarissa juoda (eiiipä).


Ihan ehdottomasti paras hetki oli kuitenkin se, kun Kukan kaiuttimista kajahti ehdottomasti viime aikain suurin suosikkibiisini, Hank Solon Söpö! Kuvittelin kaikkien muiden vihaavan kappaletta yli kaiken, mutta toisin kävi! Korkeammat voimat hallitsivat tilannetta ja soittivat biisin juuri silloin, kun oli minun vuoroni arvioida kuultua kappaletta ensimmäisenä. Niinpä pääsin ikään kuin luomaan kappaleelle arvoisensa pohjan ja antamaan sille kevyesti illan ainoat täydet pisteet. Ne kappale kyllä on ansainnut. Kappale sai runsaasti pisteitä myös muilta ja herätti ehdottomasti eniten keskustelua. Olen siis tässäkin suhteessa uskomaton mielipidevaikuttaja.

Kiitos Bar Kuka, kiitos kanssaraatilaiset, kiitos kaik! 
 

Levyraateja järjestetään Bar Kukassa jokatoinen keskiviikko, seuraavat kerrat siis 9.11. ja 23.11. klo 20.00 alkaen.