Tänään on vuoden ehkä ihanin päivä! Koulun päättäjäiset, lakkiaiset, valmistujaiset. Kukkamekot, puuterinväriset bolerot, kaikki puvuissa komeilta näyttävät nuoret miehet ja nuorten sukulaismiehet. Ja okei, tuulihatut, kuohuviinit, voileipäkakut ja lohirullat. Sääli, etten tänä vuonna tiettävästi ole nauttimassa niistä missään. Ehkä taas ensi vuonna.

Ja okei, okei, myös ne ikävämmät sukulaiset, jotka kyselevät ja puhuvat kiusallisia, onnittelevat pelkällä kortilla ja lämpimällä kädellä ja vielä soittelevat perään että missä kiitoskortti viipyy (omat kiitoskorttini ovat muuten yhä lähettämättä, lähetän ne neljän vuoden päästä kymmenvuotisen ylioppineisuuteni kunniaksi). Ja ehkä vähän sekin, kun sunnuntaiaamuna herää herratiesmistä tutkintotodistusta myöden kaiken hukanneena.

Mutta silti kesäkuun ensimmäinen lauantai on aina jotenkin tosi ihana päivä! Kaikilla alkaa kesä, kaikilla alkaa elämä. On hauskaa, kuinka vähän sitä kaikesta ylioppineisuudesta tai valmistumiesta huolimatta tietääkään. Että elämän kreiseimmät ja kovimmat vuodet ovat alkamassa ihan just niillä näppäimillä. Niistä ei vain voi mitenkään tietää, eikä niiden suuntaa tai sisältöä osaa edes kuvitella. Mutta voin luvata, että parhautta niistä tulee. Tai ainakin itselläni tuli, vaikkei aina siltä tuntunutkaan.

Ja että oikeasti eiehkä olekaan millään muotoa aikuinen tai fiksuimmillaan, vaikka siltä tuntuu. Vaikka älyn tunteeseen ja siitä huumaantumiseen ainakin ylioppilaaksipääsy hyvin paljon perustuu. Ja sekin on oikeastaan aika ihanaa, sopii hienosti kesän alkuun. Ennen vanhaan ylioppilaslakkia muuten käytettiin tiettävästi läpi kesän.


Itse suunnittelin ja haaveilin omiin ylioppilasjuhliini muotoilevani kolmemetrisiä foliopäällysteisiä koristekirjaimia. En ole yhtään sen fiksumpi tänäkään päivänä, paitsi että nykyään varmaan toteuttaisin suunnitelmani. Jos saan kandintutkinnon joskus yliopistosta ulos, niin katsellaan. Foliotukut voivat jo lähetellä tarjouksia.

Ihanaa juhlaa, onnea ja iloa ja jumalaista kesää kaikille koulunsa päättäneille! Älliä ja kukkia! Ja kaikille muillekin! AAAAAAA!

Kuvissa mä ja ylioppilaslakki. Uskokaa tai älkää, ei omista lakkiaisistani vaan viime vappupäivän piknikiltä. Vuodet ovat tehneet hyvää, onnistun jopa krapulaisena kuvissa.