Babler

Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Pelkistetyillä puitteilla 80-luvun gay-kulttuurin ytimeen

Jonas Gardellin kirjoittama Hellyys hoituu Turun ylioppilasteatterilta hienosti. Jonas Gardellin Hellyys on ehkä tietämättä tuttu monell...

Jonas Gardellin kirjoittama Hellyys hoituu Turun ylioppilasteatterilta hienosti.

Jonas Gardellin Hellyys on ehkä tietämättä tuttu monelle: näytelmä keskittyy samoihin aiheisiin, tapahtumiin ja henkilöihin kuin Gardellin Älä koskaan pyyhi kyyneleitä paljain käsin -romaanit ja tv-sarja. Näytelmä keskittyy kuitenkin vain Benjaminiin ja Rasmukseen sekä Rasmuksen vanhempiin kahdessa eri aikatasossa: sairauden paljastuessa vanhemmille ja Rasmuksen kuolemanhetkiin sairaalassa.

Turun ylioppilasteatterin Hellyys sai ensi-iltansa lauantaina ja itse pääsin katsomaan näytelmää eilen, kun Hellyys esitettiin toista kertaa. Rehellisyyden nimissä täytyy sanoa, että vähän pelkäsin. Pelko ja ennakkoluulo on nimittäin yleensä aina läsnä, kun on kyse jostain itselle tärkeästä ja merkityksellisestä ja siihen kajoamisesta. Hyvin nopeasti sai kuitenkin huomata, että pelko on todellakin turhaa. Hellyys taipui Ylioppilasteatterin lavalle oikein hienosti ja Ylioppilasteatterin karuhkot puitteet istuivat näytelmäsovitukseen mainiosti.


Benjamin (Julius Kalliokoski) ja Rasmus (Olli Kinnunen) tuntuvat aidosti rakastuneilta. Samoin hienosti sekavissa tunteissa seilaavat Rasmuksen vanhemmat (Marko Rumbin ja Stella Storberg). Kohtauksesta, paikasta ja ajasta toiseen siirtyminen olemattoman pienillä mutta tehokkailla keinoilla toimi hienosti. Pelkistetty lavastus on oivallinen ja valaistuksen neon-valot ja loisteputket vievät hienosti juuri sinne, missä ollaankin: 80-luvun Tukholman gay-kulttuurin ytimeen.

"Mustien tanssijoiden" osuutta ja muotoa olisin saattanut miettiä vielä toisenkin kerran, mutta mistään vakavasta puutteesta ei heidänkään kohdallaan missään tapauksessa ole kyse. Joka tapauksessa ohjaaja Pauliina Talikka on onnistunut hyvin: tunteet lavalla ovat suuria ja fyysisissä kontakteissakin näkyviä. Tunteet pysyvät kuitenkin tolkun rajoissa, mikä ei harrastajateatterille ole aina itsestäänselvää. Sen sijaan katsomon puolella tunteista ei voi sanoa samaa. Sen verran nyyhkettä, tuhinaa ja kostuneita silmäkulmia on katsomossa havaittavissa.

Esitykset Turun ylioppilasteatterilla (Läntinen rantakatu 23) 26.3. asti. Huomattavan moni esitys on jo loppuunvarattu, eli toimi vikkelästi, mikäli mielit nähdä esityksen! Lisätietoa näytelmän FB-tapahtumassa.


Kuvat: Oona Paukkonen / Turun ylioppilasteatteri

You Might Also Like

0 kommenttia