"Opettajien ei enää pian pitäisi puhua tytöistä ja pojista koulussa, pelkästään etunimillä", kirjoitti Helsingin Sanomat tänään Opetushallituksen tasa-arvosuunnitelman toteutusoppaasta.

Ei varmaan tarvitse erikseen mainita, että uutinen kaivoi kansan syvät rivit poteroistaan kommenttikenttien taistelutantereille. Ja kuten tapana on, tärkeää on syöksyä heti raivoamaan omaa näkemystään, lukematta uutista.

Sanottava on, että Hesari kunnostautui jälleen nettikiukun lietsonnassa. Näen helposti sata tapaa, kuinka uutista voisi Facebookin linkkijaossa referoida neutraalimmin. Nettiraivoa ja somejakoja yhdenvertaisuudesta ja opetussuunnitelmasta puhumalla ei tietenkään tulisi samalla tavalla. Sen sijaan pakollisuus ja kieltäminen ovat tottakai toimivia sanavalintoja, kun somejakoja ja kiukkua kaivataan.
Harmi vain, että ne antavat uutisesta valheellisen ja vääristyneen kuvan. Sukupuolia ei nimittäin vieläkään olla kouluissa kieltämässä.

Toisaalta arvokkaita klikkauksia ei tule, kun suuttunut kansa ryhtyy heti kommentoimaan.

Ja kyllä kiukkua ja kommentteja tulikin, mitä erikoisimmilla lähestymisillä. Keräsin pikaisella silmäilyllä yleisimmät ja vinksahtaneimmat näkemykset ja yritän vähän oikoa niitä. (Luin kesällä Don Quijoten, siitä tämä inspiraatio tuulimyllyjen kanssa vääntämiseen.) 


Ei, vaan kaikille halukkaille vapaus käyttää hametta halutessaan. Se on reilua kaikkia kohtaan. Hame ei ole häpäisyn väline, vaikka kommentoija niin ehkä ajatteleekin. Kokeile sinäkin.

Asiayhteys antoi ymmärtää, että naiskiintöiden poisto oli kommentoijalle kuin toivottu uhkakuva, ei niinkään uuden suunnitelman päämäärä. Kuin naiskiintiöt olisivat hänestä turhia, ja nyt tasa-arvotyötä tekevien pitäisi poistaa sitten nekin.

Ihan oikeassahan kommentoija kyllä on, vaikkei sitä ehkä ymmärtänytkään. Naiskiintiöiden tehtävä on nähdäkseni sama kuin koulun tasa-arvosuunnitelmankin: että kaikki olisimme yhdenvertaisia, sukupuoleen katsomatta. Ei todella tarvittaisi kiintiöitä.

Ja kun sukupuoli syntyessä on epäselvä, niin nimeksi Inter? Minusta aika kaunis ja kansainvälinen nimi. Kommentoija käyttää itsestään Facebookissa hauskaa etunimi + etunimen hellittelevä väännös sukunimenä-yhdistelmää. Sen perusteella todellakin on parempi olla keksimättä lapsilleen nimiä. Ei enää yhtäkään Ninnu Niinuliinia tai Ritva Rimpsukkaa Facebookiin, pyydän.

 Okei. Hiljaa, nainen. Onko hyvä? Niinpä. Prkl
 Ei noin, vaan näin? Kun toteaa toiminnan vääräksi, on hyvä esittää oma versionsa. Mielelläni kuulisin tämän kommentoijan tavoista edistää tasa-arvoa.Tällä perusteella en valitettavasti lähtisi lopettamaan tasa-arvosuunnitelman toteuttamista.

Sukupuolielinten poistolla synnytyksen yhteydessä hekumoi huolestuttavan moni kommentoija. En ihan todella osaa sanoa tähän mitään, olen järkyttynyt.

Internetin kirjoittamaton sääntö: maalaisjärjettömyyteen viittaava ei itse ajattele maalaisjärkevästi. Ylipäätään vihaan maalaisjärki-termiä, aivan kuin maalla asuvat ihmiset olisivat lähtökohtaisesti jotenkin yksinkertaisia tai vähä-älyisiä. Tai vielä erikoisempaa, aivan kuin vähä-älyisyydessä ja asioiden ymmärtämättömyydessä olisi jotain tavoiteltavaa ja hienoa. Tähän pitäisi kai vastata jotenkin maalaisrehelliseen nohevaan murresävyyn notta myö ollaa kaikki iha omalaissi perssoonii ett kyl maar se vaa tarttis antta jokase ol mitä ol

 Kyllon naurettavan helppo elämä ihmisellä, jos tasa-arvolaki on se painajainen, josta haluaisi herätä.
 Tätä lukiessa löin itseäni refleksinomaisesti otsaan, osuen kämmensyrjällä hieman myös nenään ja se sattui. En ymmärrä ihmisten kyvyttömyyttä nähdä asioita pitkässä juoksussa syy-seuraussuhteineen. Voisiko olla, että jos turhanpäiväiseen tytöttelyyn ei opeteta lapsena, sitä ei aloita myöskään aikuisena? Jos olet nyt itse tytöttelyn kohteena, miksi haluat saman jatkuvan myös tulevilla sukupolvilla?
 Vahvaa tutkimustietoa, ei ole nykyäänkään tarpeksi oman sukupuolen roolimalleja. Minne ne ovat kadonneet sitten vanhojen hyvien aikojen? Mikä on sukupuolen roolimalli? Ilmeisesti kommentoija elää vanhassa hyvässä ajassaan, sillä häneltä on ilmeisesti mennyt autuaan ohi tieto siitä, ettei tarpeeton ihonväriin takertuminenkaan ole nykypäivänä asianmukaista.

En ihan saanut tästä kiinni. Miksi sukupuoli on niin tärkeää tietää? Varsinkaan jonkun esimerkiksi kiinalaisen? Kuten kuvasta näkyy, on tämäkin kommentoija lisännyt kuvaansa Tyttöjen päivän I stand with girls -filtterin. Tosi kivasti näkyy tasa-arvotyön tukeminen omassa kommentoinnissakin, kyllä nämä FB-filtterit vaan asiansa ajavat.

 Jokaisen pitäisi saada olla sitä mitä on, kunhan minä saan määrätä mitä jokainen on.Ilmiö ei suinkaan koske vain tätä kommenttia tai kommentoijaa, mutta tätä kommentointitapaa en tule ikinä ymmärtämään. Tuodaan oma vankka näkemys ponnekkaasti esiin ja perään lisätään kaunis toteamus, joka on yleispätevä, mutta täysin ristiriidassa muun kommentin sisällön kanssa.

 Jumalaa ei ole, ja siksikin uskontoa ei pidä sotkea asioihin, joihin se ei kuulu. Pahempien ongelmien esiintuominenkin on turhaa, niiden pariin kun voi itse siirtyä työskentelemään sen sijaan, että saarnaa omasta mielestä vähäpätöisten ongelmien parissa.

Ehkä tämä kommentti sopisi paremmin Atria-gaten kommenttikenttään. Itse kuitenkin näen, että tasa-arvosuunnitelman toteutusoppaalla nimenomaan huomioidaan oppilaita yksilöinä, eikä suinkaan tehokanalana, jossa sukupuoli on ainoa ihmistä määrittävä tekijä.

Lisäys 18.10.2016 klo 12:50: Moni kommentoija oli myös huolissaan WC-tiloista ja siitä, että joutuu sitten tytötkin käymään miesten vessoissa, joissa on kustu mihin sattuu. Voi saatana, minusta olisi todella hyvä, jos opeteltaisi suuntaamaan suihku oikeaan suuntaan tai tarvittaessa hoitamaan asiointi istuen. Sen ei siis lähtökohtaisesti pitäisi olla ongelma tasa-arvon suhteen. Muuten WC-keskustelu on vähän aiheen vierestä, sillä kuten sanottu, sukupuolta ei olla kouluissa kieltämässä. Yleisesti ottaen kannatan kyllä täysin rinnoin unisex-vessoja!

Huoh. Tämä keskustelu jatkunee taas päiviä, mutta onneksi meillä ei muuta olekaan kuin aikaa! Tämän kylän homopoika seuraa tilannetta.

Tämän kylän homopoika Facebookissa, Twitterissä ja Instagramissa.

Olen paahtanut viimeiset kaksi päivää hyviä, oivaltavia, typeriä ja suorastaan raivostuttavia keskusteluja yhdestä ja samasta aiheesta. Sanni-kohusta.

Kaikki varmasti tietävät, mutta lyhyt ja tiivis kertaus silti. Sanni pyysi fanejaan lipsynkkaamaan Vahinko-biisiään musiikkivideolle. Videolla esiintyi myös alaikäisiä lapsia. Hesarin toimittaja Jussi Lehmusvirta keksi, että biisi on kammottava seksibiisi, nyt on kyllä pedofiliaa, pelastetaan lapset ja soitti levy-yhtiöön. Levy-yhtiö säikähti ja poisti videon. Nyt keskustellaan Sannista, lapsista, seksuaalisuudesta, seksistä, sukupuolesta, tasa-arvosta, sopivista kappaleiden aiheista ja siitä kuka on keksinyt minkäkin kohun.

Minua Sanni-kohu ja siitä syntyneen keskustelun typeryys yksinomaan vituttaa. Niin paljon, ettei siihen auta tyynyjuttelut tai pari Coronaa. Syitä vitutukselle on monta. Lienee pakko taas kirjoittaa, vaikken oikeastaan edes jaksaisi.


1) Helsingin Sanomat
Helsingin Sanomien toimittaja keksi videosta ongelman, teki jutun ja video poistettiin. Koko kohu oikeastaan syntyi vasta, kun lehti uutisoi käytännössä omista aikaansaannoksistaan. Helsingin Sanomat teki jutun, toisen, kolmannen ja neljännen, en edes tiedä kuinka monta. Helvetin monta. Enkä kiusallanikaan linkitä niitä tähän. Samaa kohunsynnyttämistähän on tehty iltapäivälehdistössä jo kauan. Hesarille lienee ilo olla vahinko, joka jatkaa samaa paskantuottamista.

2) Videota ei enää ole ja se vie keskustelulta totuuspohjan
Nyt videosta keskustellaan näkemättä videota, koska muutakaan ei voida. Ilman, että asioiden todellista tilaa voi tarkistaa videolta. Itse ehdin nähdä videon kerran ja panin heti merkille, että video oli hyvä. Lämminhenkinen ja sympaattinen. Edusti hienosti ihmisyyden kirjoa, kaikkia sukupuolia, seksuaalisia suuntautumisia ja ikäryhmiä. Ei siis pikkulapsia laulamassa seksistä. Koko seksipuhe on vähän kaukaahaettua, mutta siitä seuraavassa. Koska videota ei enää ole yleisön nähtävissä, voi esimerkiksi kohun kehittänyt Hesari käyttää videosta ilmaisuja "lapset laulavat seksistä", "Sannin seksiaiheinen lapsivideo" ja "lapset ja seksi videolla" (VITTU KYLLÄ). Lapsia itsessään ei millään tavalla seksualisoida videolla ja seksistä laulaminenkin on kuulijan itse tulkittavissa. Aika paksua journalismia puhua seksiaiheisista lapsivideoista.

Hesarin Jussi Lehmusvesi kuvailee tulkintansa mukaan videon flirttailevan pedofilian kanssa. Siis voi saatana, täysissä pukeissa, normaalissa arkisessa ympäristössä laulava lapsi. Jos siinä näkee lapsen seksuaalisessa mielessä, niin en voi kyllä olla ensimmäisenä onnittelemassa.


3) Osaamattomuus lyriikan analyysissä
 Kirjallisuuden opiskelijana ja erityisesti lyriikkaan keskittyvänä ihmisenä keskustelu on vienyt järkeni rippeet. Kyllä, on aika ilmiselvää, että kappaleessa käsitellään seksuaalista kanssakäymistä. Mutta niin käsitellään paljon muutakin: ihmissuhteita, ihmiselämän vaikeuksia, kriisejä tai ylipäätään tapoja käyttäytyä tietyissä tilanteissa. Sosiaalinen elämä ja sen vaikeudet ovat arkipäivää lapsellekin. Tottakai aivan eri tasolla ja tavalla kuin teini-ikäisen tai keski-ikäisen, mutta on kuitenkin.

Ja kylmä fakta on myös se, että jokainen ihminen tulkitsee laulunsanoituksia omista lähtökohdistaan, omalta kokemuspohjaltaan, omaan elämäänsä peilaten. Niin myös lapset. Lapsi ei siis todennäköisesti ajattele olevansa se, jonka kanssa joku käy kerran kiksauttamassa ja samalla vahingossa pettää vakikumppaniaan. Koska

4) Lapsien pitäminen täysin typerinä
Tietenkin lapsia täytyy suojella, tukea ja kasvattaa mahdollisimman ehjiksi aikuisiksi. Tällainen kohu ei vain tee niin hiukkaakaan. Suuri osa vanhemmista on hirveän kyvyttömiä puhumaan seksuaalisuudesta tai seksistä lapsille. Siksikin videon poistaminen ja siitä järkyttyminen tekee maailmalle hallaa: nyt olette lapset tehneet kauhistuttavan teon, käyneet lähellä vaarallista ja kamalaa seksuaalisuus-aluetta, nyt äkkiä pois ja ovi lukkoon, tästä ei puhuta nyt eikä koskaan kun kerran selvisimme hengissä. Voi lapsi siinä sitten miettiä, että mitä pahaa nyt oikeastaan tuli tehtyä. "Myöhemmin voi kaduttaa kun ei ole ymmärtänyt mitä tekee" on myös raivostuttavan nihkeä perustelu. Tottakai voi, aivan kuten lävistyksissä ja tatuoinneissa ja reilireissuissa ja muissa nuoruuden absoluuttisissa vaaranpaikoissa. On myös täysin mahdollista, että kymmenen vuoden päästä muistelisi kaihoisalla huvituksella, kuinka siistiä oli päästä Sannin videolle ja onpa muuten edelleen hyvä biisi.


5) Sukupuolten epätasa-arvo
Suuri ongelma tuntuu olevan myös sukupuoli. Jatkuvasti puhutaan pikkutytöistä, kuinka ei sovi pikkutytöille. Sopiiko pojille? Saako pojat tarjoutua testattavaksi? Miksei puhuta ylipäätään lapsista? Miksi juuri tytöt ovat ongelma? En usko, että laulavat pikkupojat olisivat olleet minkäänlainen ongelma kenellekään. Koko keskustelua ei luultavasti olisi.

On vielä sanottava sekin, että hyvin harvoissa Sannin biiseissä tuodaan sukupuolia esiin. Ei sitä siis välttämättä tarjouduta poikien testattavaksi. Tai testattavaksi tarjoutujakin voi olla poika. Lyriikan analyysin asiantuntijana voin antaa vinkin, että tässäkin kohussa pääsee helpoimmalla, kun ei ylitulkitse tai lisää tekstiin asioita, joita oma vanhahtava mieli siinä haluaa nähdä.

Myös se, että Sanni sattuu olemaan nainen tuntuu kiusaavan monia. Kommenttikentät täyttyvät siitä, kuinka on täysin laskelmoitu tuote, levy-yhtiön sedät on pistäneet tuhmia sanoja suuhun ja varmaan on juu kirjoittanut paskat tekstinsä itse, saisi lopettaa uransa koko ämmä. Jatkuva haloo siitä, mitä artisti saa sanoa tai tehdä, ei saa sanoa vittu eikä saa laulaa seksistä. Onkohan paljonkin miesartisteja, joilla olisi samat ongelmat? Sannin Että mitähän vittua ei saisi soida lapsiyleisölle, mutta Antti Tuiskun fellaatiosimulaatio banaanilla tai hyvin alleviivaava perseenesittely on täysin fine. Puhumattakaan Petri Nygårdin klassikkolainista, jonka mukaan "parhaat pillut jää nussimatta jos naamaa kattoo". Mitään tolkuttomaan ryyppämiseen kannustavaa JVG:täkään tässä maassa ei taida olla.

Ja vielä jokerina vanha kunnon

6) ENNEN OLI KAIKKI PAREMMIN
Juu, niin oli. Koskaan ennen eivät ole lapset innostuneet pop-idoleista ja laulaneet tietämättään ehkä vähän ympäristön vanhempia ihmetyttävistä tai huvittavista aiheista. Itse kiistän ainakin ehdottomasti laulaneeni koskaan Spice Girlsin Two Become Onea (jonka merkityksiä en puhtaasti kielisyistä ymmärtänyt). Myös Nylon Beatin Seksi vie ja taksi tuo oli minulle kappale, jota en halunnut koskaan edes kuulla, naapurintädille laulamisesta puhumattakaan. Tätiparka taisi vielä pyytää, että laulaisin uudestaan kun on niin mukava kuunnella.

 Olen myös kuullut, että kukaan ei koskaan, varsinkaan lapsena, ole laulanut esimerkiksi Kikkaa tai Madonnan Like a virginiä. Monet ovat myös painokkaasti tuoneet esiin, että olemattomia esityksiä ei myöskään ole taltioitu kotivideoille.