En muista koska olisi viimeksi tapahtunut näin. Oli yksinkertaisesti vaan täydellinen aamu. Juuri niin täydellinen, että siitä puhuminen maanantai-aamuna voi tuntua vähän vittuilulta. Tällaiset aamut ovat kuitenkin harvassa. Pääsääntöisesti yritän nukkua aamujen ohi, tai ainakin välttää kaikenlaista aamuntuntua.

Heräsin oikein levollisesti ja tasaisesti. Vain heräsin, aivan virkeänä. Levänneenä, mutta täysin ilman unenpöpperöisyyksiä tai puutuneita raajoja. Valmiina uuteen päivään, mutta toisaalta myös valmiina siihen, ettei ole mikään kiire ja voin hyvin vanua peiton alla vielä hetken. Tai vähän pidemmän hetken, jos siltä tuntuu. Vilkaisin varovasti kelloa, se oli juuri sopivasti. Ei liian aikainen, mutta ei toisaalta myöhäkään. Koko päivä on vielä edessä.

 Pikkuhiljaa ujuttauduin peiton alta suihkuun. Uusi omenantuoksuinen shampoo oli ihana, omenantuoksuiset asiat jostain syystä on. Vaahtosin suihkussa ikuisuuden. Haaveilin muhkeasta aamiaisesta ja kelasin mielessäni asioita, joita jääkaapissa on, eli mitä kaikkea voin syödä. Aurinko paistoi lämpimästi, kuuntelin Elias Gouldin EP:tä kerta toisensa jälkeen uudestaan. Ihana artisti, jonka ihanuus jotenkin aukesi vasta EP:n myötä.


Haaveilin shakshukasta, mutta sitä ei nyt saanut, joten oli tyydyttävä minitomaatteihin, kananmunaan ja avokadoon. Aurinko paistoi juuri sopivasti niin, että kuvausvalo oli täydellinen. Unohduin aika pitkäksi aikaa ihailemaan ja kuvaamaan esimerkiksi mehulasia.


Keitin myös hiljattain saamaani Turun Kahvipaahtimon kahvia. Kahvista ei tosin tullut ihan täydellistä, koska pihinä ihmisenä mittasin kahvin vähän alakanttiin. Pihistely ei tietenkään nautintoaineissa auta: hyvästä kahvista tuli vähän laimeaa, eikä laiha kahvi ole kovin herkkua. Mutta kahvia oli, silti.


Kruunasin aamiaishetkeni ehdottomalla ykkösruuallani eli Lidlin cottage cheesellä eli raejuustolla. Se on pahimmillaankin parasta ja jostain syystä sen koostumus ja laatu vaihtelee purkkikohtaisesti paljonkin. Parhaimmillaan se on kun purkin pinta on avatessa tasainen, kermaseoksen peittämä. Siitä tietää, että raejuusto on juuri täydellisen pehmeää ja ihanaa. Voitte varmaan arvata, että koska aamu oli täydellinen, oli myös raejuusto.


Ja siis paljastettakoon lopuksi, että tämä täydellinen aamu oli toki lauantaina. Lienee ehkä kohtuutonta odottaa, että maanantai-aamuna ehtisi ihastella mehulaseja.