Tietoa mainostajalle ›

Pikkuponien rock-tähti

Sunnuntaina kokosin voimani ja raahauduin vähän vetämättömänä muuttoavuksi. Se kostautui, sillä maanantaina olin entistä kipeämpi ja painuks...

Sunnuntaina kokosin voimani ja raahauduin vähän vetämättömänä muuttoavuksi. Se kostautui, sillä maanantaina olin entistä kipeämpi ja painuksissa olevan äänen kaveriksi oli tullut muheva kurkkukipu, joka on seuranani yhä. Vaan olipa ihanaa olla muuttoapuna! Tai ei se muuttaminen niinkään, mutta se, kun muuton jälkeen tuli hetkeksi keväinen ihanku ois vappu -olo.  

Pyöritään pihalla muuttokalja ja -pizzahuumassa ihmettelemässä, että miten voikin olla näin lämmintä. Ihmettelemässä, että mihin tässä nyt kukakin menee ja kuka on kenenkin kyydissä ja tuleeks joku nyt johonkin en kai mä nyt kotiin mene. Ihanku ois vappu ku on näin lämmintä. Tai ihanku ois vappu ku kaikki on vähän kännissä eikä kello oo edes kolmea ja kaikki vaa pyörii kaljatölkit käsissä hädissään että mitä tapahtuu. Eikä ulkona jäädy, vaikka olisikin takki auki kun on muka niin keväistä. 


Vaikka sitten seuraavana aamuna käykin lähellä hunajaantukehtumiskuolemaa, kun yrittää hellästi lääkitä kurkkuaan. Itse päädyin kyytiin kuljettelemaan pakastinta ympäri kaupunkia. Eväänä oli kalja ja pakettiautossa jostain syystä HIMin Razorblade Romance, joka on jostain syystä kovin vahva ala-aste-sukupolvi-kokemus. Kaikki on kuulleet levyn, kaikilla tuntuu olevan se ja kaikki vähintäänkin muistavat sen kansikuvan. Ja koska kolmasluokkalaisen englanninymmärrys on usein vähän rajallista, ei ole oikeastaan mitään käsitystä siitä, mitä hirveitä saatananpalvontaohjeita lyriikoissa lauletaankaan.

Varmaan olennaisimmin levy on piirtynyt mieleen sen kannen vuoksi. Sanoisin, että kyseisen levyn kannen voisi laittaa sanakirjaan kohtaan ikoninen. Koska sellainenhan se on! Mutta kannen onkin muistaakseni kuvannut Jouko Lehtola, joka olikin jonkinasteinen nero näissä rokkikuvissa.

Salakavalasti koko viikko on mennyt sairasvuoteella. Olen tehnyt kuten terveysgurut neuvovat, ja nauttinut vain terveellisiä ja sokerittomia herkkuja, kuten kaksi laskiaispullaa, suklaalevyn ja sipsejä. Karua luettavaa, mutta suklaalevy oli jo toinen syömäni tällä viikolla. Mutta ehkä se on se, mitä juuri minä tarvitsen juuri nyt. Kenties ensi viikolla ovat vuorossa ravintolisät, spirulinat ja kolloidihopeavedet.

Tänään herätessäni kuontaloni oli kuin Pikkuponien rokkitähtiponilla. Uskomattoman hieno harja. HIMin kuuntelun aloittama rock-elämäsarja siis jatkui. Otin kiusallisen monta selfietä, en ennen huonojen poistamista edes laskenut montako niitä mahtoi kertyä. Eikä siinä mitään, selfiet ovat erinomaisen hyvä tapa sekä tutkiskella itseään että vahvistaa ylikorostunutta minäkuvaansa sosiaalisessa mediassa. Mutta tämä nyt ehkä kertoo hieman siitä, että on ihan hyvä, että minun on jo pakko pakottautua ylös tautivuoteesta.



You Might Also Like

0 kommenttia