Tietoa mainostajalle ›

Friendzonelle joutuminen on häpeällinen epäonnistuminen

Friendzonelle joutuminen tuntuu häpeälliseltä epäonnistumiselta. On helpompi kirota menetettyä panoa kuin avautua kiusallisista tunteista . ...

Friendzonelle joutuminen tuntuu häpeälliseltä epäonnistumiselta. On helpompi kirota menetettyä panoa kuin avautua kiusallisista tunteista.
 
Viikonloppuna maailma puhui friendzonesta. Minulle paljastui, että suuri osa maailmasta näkee termin käytännössä aivan eri tavalla kuin minä. Harvoin hämmennyn, mutta tässä erilainen näkemys yllätti. 

Urbaani sanakirja määrittelee friendzonen seuraavasti: "tilanne, jossa potentiaalinen kumppani pitää yhtä platonisena ystävänä, sulkien pois romanttisen suhteen mahdollisuuden". Yleinen friendzoneen liitetty tunne on loukkaantuminen. Loukkaantuminen siitä, kuinka (yleensä naisen) pitäisi antaa seksiä, eikä tarjottu ystävyys ole (miehelle) milläänmuotoa arvokasta. Yllätyin myös siitä, kuinka paljon friendzoneen liittyy painostamista ja muuta ehdottomasti negatiivista. Ylipäätään se, että toinen (yleensä mies) näkisi vaivaa juuri sen eteen, että saa seksiä, ja että vaivannäkö pitäisi palkita seksillä. 


Oma käsitykseni friendzonesta on hyvin erilainen. Loukkaantumisen sijaan friendzonessa keskiössä on mielestäni pettymys. Ei pettymys siitä, että seksi jää saamatta, vaan siitä, ettei ihmissuhde etenekään romanttiselle tasolle. Että on mukava toiselle siksi, että pitää toisesta, eikä välttämättä siksi, että olemalla mukava saisi seksiä. Ettei pyrkimys olekaan pelkässä seksissä, vaan seksi on enemmänkin merkki siitä, että suhde johtaa johonkin vakavampaan ja pysyvämpään. Merkki siitä, ettei tarvitse panikoida, vaan suhde on ihan mallillaan ja kaikki menee hyvin. Mikä toki on jonkinlainen käytösmallien muinaismerkki, sillä on aika selvää, että joskus voi olla seksiä sellaisenkin kanssa, josta ei ehkä ole ihan kumppaniksi asti. Tai että seksiä ei ole sellaisen kanssa, josta ei ole kumppaniksi asti. Kumpikin on ok. 






Yllätyin myös siitä, kuinka sukupuolittunutta friendzone-keskustelu on. Puhutaan siitä, miten naisen pitäisi antaa ja mies on kiva siksi, että saisi naiselta seksiä. Varmaan tätäkin tapahtuu, mutta jotenkin näin räikeä ja selkeä roolitus oli tyrmistyttävä kokemus. Vapaalippuja friendzonelle kun jaellaan varmasti sukupuolesta riippumatta, puolin ja toisin. 


Keskustelu friendzonesta kuvaa vahvoina eläviä sukupuolirooleja ja miesten äijäkulttuuria, jossa ei kauheasti puhuta. Vaikka friendzonesta puhuisikin kevyesti harmitellen että vittuku en saanu, niin todelliset ajatukset ja tunteet ovat laajemmat ja syvemmät. Friendzonelle joutuminen tuntuu häpeälliseltä epäonnistumiselta. Siinä tavallaan tulee hylätyksi. On helpompi kirota menetettyä panoa kuin sanoa, että ei se pano vaan se mitä sen jälkeen olisi voinut olla. Kiusallisista tunteista ei ehkä tule puhuneeksi, jos jo valmiiksi hävettää. Aina vain paranee, jos tarjolla on aina ja vain friendzonea.

Friendzonelle laittanut tuskailee sitä, kuinka hänen ystävyyttään ei pidetä arvokkaana. Friendzonelle joutuneelle kokemus on kuitenkin vielä kurjempi: kuin tilaisi ravintolassa hummeria, mutta saisikin surimia. Pettymys on suuri eikä taatusti vastaa odotuksia, haaveita tai toiveita. Surimi muistuttaisi jatkossakin aina menetetystä hummerista. Elä siinä sitten ystävyyssuhteessa.

You Might Also Like

0 kommenttia