Tietoa mainostajalle ›

Nyt keskityn ruokavaliooni – jälkiruokaa unohtamatta

Sitten kun elän itseni kanssa, niin keskityn tuoreeseen, raikkaaseen ja terveelliseen ravintoon , uskottelin itselleni ja väitin pontevasti ...

Sitten kun elän itseni kanssa, niin keskityn tuoreeseen, raikkaaseen ja terveelliseen ravintoon, uskottelin itselleni ja väitin pontevasti kaikille, jotka halusivat kuulla.

Kille tiesi heti, että niii vissii. Olin epäilyistä pöyristynyt, miksen muka pystyisi yhdeltä istumalta kääntämään kermaista pastaan ja sipsiin keskittyvää ruokavaliotani? Alku tavallaan alkoikin lupaavasti, mikä tosin johtui yksinkertaisesti siitä, että keittiöni pysyi luvattoman pitkään laatikoissa.

Sitten kuitenkin notkahti. Huomasin viime viikolla, että olin tehnyt epämääräistä spagettimössöä neljänä iltana peräkkäin, eikä se ollut edes hyvää. En jaksanut raahautua ruuan perässä kauppaan, vaan tein epämääräisiä kokeiluja jotka viimeistelymielessä tärvelin chilihiutaleilla, joita laitan aina liikaa. Loputon pastanpuputus ei siis ollut edes hyvää. Pelkästään pahaa ja ikävää.

Eilen Helsingissä pyöriessäni tulin houkutelluksi lounaalle Mashiro-nimiseen japanilaiseen ravintolaan. Olen kävellyt useinkin Vallilassa sijaitsevan ravintolan ohi ja kuullut siitä kehujakin. Aina ravintola on kuitenkin vähän epäilyttänyt: kauheen pieni ja siisti, maksaa varmaan miljoonan.


Vaan iloisesti sain erehtyä! Pieni ja siisti kyllä, mutta ei maksa miljoonaa. Ja annos oli jotenkin todella perusasioiden äärellä. Siis sellainen, jolla lapsiakin kuulemma pitäisi totuttaa erilaisiin makuihin: selkeästi erillään iloisen värisiä ja erilaisia paloja ja makuja. Olen yrittänyt hakea samanlaista pienistä muruista koostuvia kekoja omaan syömiseeni, koska ajatus on tosi kiva. Jotenkin se vain aina unohtuu, kun iskee pastakattilan liedelle. Mashirossa homma kuitenkin toimi, ruoka oli hyvää ja japanilaisruokien suhteen tyystin tietämättömälle hyvinkin raikasta ja uutta. Ja henkilökuntakin oli käydessä sekä mukavaa että hyvännäköistä, tällee sivumennen sanoen.

Mutta nyt Mashiron innoittamana aion tarttua aivan uudella otteella tuoreeseen ja terveeseen syömiseen! En siis mitenkään sillee natsisti, että nyt pelkkää kurkkua, mutta jos vaikka niin, että joka aterialla olisi edes jotain tuoretta.

Mielenterveyteni säilymisen merkiksi jaan teille tähän loppuun vielä kuvan omenatoscakakkupalasta, jonka kävin jälkiruuan nimissä nauttimassa Mashiron vierestä löytyvässä Suvanto-kahvilassa.

Suvannossa olen käynyt ennenkin ja voi jumansfiidu miten tykkäänkään! Valikoima on runsas ja kirjava, palat reiluja ja meheviä. Sellaisia, joista näkee, että nyt on oikein antaumuksella ja rakkaudella tehty. Lounaskeittoakin löytyy, mutta ei kai sitä malta syödä, jos voi saada kakkua...

Olen Helsingissä käydessäni jo vuosien ajan pyörinyt paljon Vallilan suunnalla, ja onkin ihanaa, että vihdoin Vallilaan on ilmestynyt kaikkea muutakin kuin Pub Kasinkulma.

Mashiro Mäkelänkatu 22, Helsinki Suvanto kahvila Suvannontie 18, 00510 Helsinki

You Might Also Like

0 kommenttia