Tietoa mainostajalle ›

Mallimaailman eväsretki

Keskiviikkona aloitin urani portaalibloggarina ja heti torstaina matkustin pääkaupunkiin mallihommiin! Luvassa oli nimittäin jopa kahdet ku...

Keskiviikkona aloitin urani portaalibloggarina ja heti torstaina matkustin pääkaupunkiin mallihommiin! Luvassa oli nimittäin jopa kahdet kuvaukset blogin tiimoilta.

Ensimmäinen mallin uraani liittyvä kysymys oli tietenkin junamatkan eväät. Olisiko tulevaisuuden mallille ihan soveliasta ottaa mukaan jääkaapissa houkutteleva jauheliha-pekoni-makaronilaatikko? Kyse oli kuitenkin vieläpä aamupalasta.



Pitkällisen pohdinnan jälkeen jätin makaronilaatikon kotiin ja valitsin evääksi kaupan paistopisteen foccaccia-leivän. Tässä kohdassa sisäinen mallini päästi sisäisen diivansa estradille. Junassa nenääni tuoksahti kenties jonkun muun eväspussista, kenties vain mieleni sopukoista, kurkkuvoileivän tuoksu. Kurkkuvoileipää! Minäkin tahdon kurkkuvoileipää! Hiiteen tomaattifoccaccia, tomaatti on pahaa, yäk hyi, en syö.

No okei, öljyinen ja ihana tomaattifoccaccia oli hyvää, söin sit kuitenkin. Silti kurkkuleipää teki mieleni. Sitä paitsi kurkku on hyväksi malleille, sillä sen pääasiallinen sisältö on vettä. Runsas vedennauttiminen saa ihon hehkumaan kuulaana ja raikkaana, kuin olisi kurkku itsekin. Eikä mikään EU-direktiivin hyllyttämä kuvottava käyrä sikiökurkku, vaan tasaisen paksu, jäykkä ja suora. Kaunis.

Aamiaiseni lomassa nautin vettä hörppien pillerirasiaan pakkaamani aamulääkkeet. Lääkkeitä napsiessani kuvittelin olevani hämyisten katujen kofeiinitableteilla elävä heroin chic. Valitettavasti vain edessäni houkuttelevat runsaat evääni vain pilasivat tämän mielikuvan. Luoja tietää, mitä kanssamatkustajat kuvittelivat tästä roolileikistäni heroin chic-maailmassa.

Aterioiden suhteen aion olla kuin ranskalaiset mallit ja säilyttää aterioiden oikeanlaisen koostumuksen. Pääruuan päätteeksi oli tietysti oltava jälkiruoka. Olin jo etukäteen valinnut eväsrasian jälkiruuaksi pussillisen suklaapähkinöitä. Mutta voih, suklaa ja pähkinät! Iloisesti virnuillen koko pussillisen mussutettuani tajusin virheeni. Suklaa ja pähkinät tarttuivat kauniisti hampaisiin ja vetäytyneisiin ikeniini. Näytin aivan siltä kuin olisin, no, syönyt pussillisen suklaapähkinöitä. Hirveen kivat lähtökohdat aloittaa uskomaton mallin uransa. Hampaat suklaassa. Mieluummin kaatuisin kolmesti peräkkäin punaisella matolla Ellen De Generesin kuvatessa tilanteesta selfievideota koko maailmalle.

No, jotenkin satumaisella tavalla hampaani kuitenkin puhdistuivat enkä ollutkaan yhtään ugly vaan todella glamour ja tyylikäs. Päivän kuvaukset sujuivat hienosti. Tai no, hienosti ja hienosti, mutta tulivat tehtyä. Ensimmäisistä kuvauksista kerron teille vähän myöhemmin, vaikka vihiä ja vinkkiä saattavat etsivät löytää Instagram-tililtäni. Seuraava kuvaus oli vähän arkipäiväisempi: piipahdin nimittäin A-lehdillä kuvauttamassa muutamat bloggarikuvat. Kuvaaja oli ihana ja sympaattinen ja kehui kuinka upea kuvissa olen. Näette ainakin profiilikuvan verran tätä kuvatarjontaa jossain vaiheessa! A-lehdillä tapasin myös piakkoin Imagella bloggaamisen aloittavan Anna Mäkelän, joka jalomielisesti tarjoutui lainaamaan puuteriaan. Kohteliaasti kuitenkin kieltäydyin, ei tässä nyt mitään Osku Heiskasia kuitenkaan olla.

Kuvausten välissä tein myös pienen päiväkävelyn Melissan kanssa. Näiden kollegakohtaamisten perusteella luulen, ettei tarvita kuin ehkä yhdet ilmaisen viinan bileet, niin meillä tulee olemaan varsin hauska ja toimiva bloggarien yhteisö Imagen leivissä.

You Might Also Like

0 kommenttia