Tietoa mainostajalle ›

4 syytä, miksi Looking ei kiinnosta

Tällä viikolla vihdoin tein sen. Irtisanoin HBO Nordicin ja annoin itselleni luvan olla katsomatta Lookingia loppuun. HBO :n Lookingia...


Tällä viikolla vihdoin tein sen. Irtisanoin HBO Nordicin ja annoin itselleni luvan olla katsomatta Lookingia loppuun.

HBO:n Lookingia markkinoitiin sarjan alkaessa homoversiona Sinkkuelämäästä. Sitä se noin periaatteessa onkin: homomiesten muodostama kaveriporukka elää San Franciscossa ja draamailee ihmissuhteidensa ja elämänsä kanssa. Kiinnostuin sarjasta ja suunnittelin katsovani sen pian. Sitten se kuitenkin jäi. Ja jäi. Lopulta sain kutsun tulla Radio Helsinkiin keskustelemaan tästä sarjaihmeestä. Otin itseäni niskasta kiinni ja katsoin siihen mennessä julkaistut jaksot. Lyhyet jaksot menivät helposti useamman jakson putkina. Mutta mitään erityistä tunnetta ne eivät herättäneet.

Olen yrittänyt jo pitkään hahmottaa, mikä sarjassa mättää. Olen löytänyt tähän asti ainakin seuraavat syyt:

1. Yksiulotteiset hahmot. Hahmoihin ei muodostu henkilökohtaista suhdetta, he eivät tunnu kehittyvän eikä heitä oikein opi tuntemaan. Koko ensimmäiseen kauteen ei tunnu tapahtuvan kenellekään mitään ratkaisevaa: hahmot veuhtovat jaksosta toiseen yhtä ja samaa ongelmaa, joka ei muutu miksikään. Tai sitten muuttuu yhtäkkiä jaksojen välillä niin, ettei tiedä millaisia aikahyppyjä jaksojen välillä tapahtuu. Hahmot ovat toisaalta liian samanlaisia: vie aivan liian pitkään ennen kuin oppii, että kuka on kuka. Ja toisaalta jouduin vielä tässäkin vaiheessa tarkistamaan, mikä sen ärsyttävän vaalean inisijän (Patrickin) nimi taas olikaan. On vähän paha, jos katsoja ei 15 jaksonkaan jälkeen muista päähenkilön nimeä.

2. Epätasainen laatu. Hetkittäin sarja kyllä osuu maaliinsa ja tekee hienoa jälkeä. Esimerkiksi toisen kauden avausjakso on timanttia. Samoin Patrickin ja Ritchien treffijakso, joka käy läpi hahmojen menneisyyttä. Muiden jaksojen anti sitten onkin muutamaa osuvaa läppää lukuunottamatta paljon epäkiinnostavampaa.

3. Epäselvä kohderyhmä. Sarja kertoo San Franciscossa asuvista homomiehistä. Silti sarja ei tuntunut ainakaan minusta olevan tehty minulle: jos olisi, olisi huumori voinut olla paljon terävämpää ja pienemmälle ryhmälle aukeavaa. Toisaalta on hankala nähdä, miten sarja ihan täysin aukeaisi perusheterollekaan.

4. Sarja on pinnallinen olematta pinnallinen. Hahmojen elämästä puuttuu sellainen glamour ja yläluokkaisuus, mikä esimerkiksi Sinkkuelämäässä taas oli luonteva ja olennainen osa. Se ei tietenkään ole ongelma, mutta oli hyvin tylsää katsoa jo edellämainittua yksiulotteisuutta ja tylsissä ongelmissa vatvomista. Jopa San Franciscon homojen elämässä saattaa olla muitakin ongelmia kuin neuroottinen sukupuolitautitesteissä ravaaminen tai se, että kumman kaa olisi mieluummin. Esimerkiksi nyt vaikka kodittomat homonuoret. Toisaalta Lookingin ansio on siinä, ettei se kerro, mitä ongelmia syntyy kun "on erilainen". Se on vielä 2010-luvullakin uusi lähestymistapa homoista kertovassa fiktiossa. Harmi vain, että siinä sivussa tuntuu kärsivän myös draaman kaari.

Ongelmistaan huolimatta sarja ei kuitenkaan ole varsinaisesti huono. Moni on ollut hyvinkin hullaantunut Lookingista. Eikä minullakaan ole sarjaa vastaan mitään. Se ei vain herättänyt sellaista tunnetta, mitä sarjakokemuksilta kaipaan. Jokin lienee mättänyt tekijöidenkin mielissä, sillä sarja ei jatku enää toisen kautensa jälkeen.

Jotta kaikille jäisi kuitenkin hyvä mieli, päätin laatia vielä tiiviin listan asioista, joista sarjassa pidin. Se tulee tässä:
1. Hyvä musiikki
2. Kevin. On kuuma. Ja se koiraneule, ihana!
3. Toimivat seksikohtaukset

You Might Also Like

2 kommenttia

  1. Toisen kauden jälkeen on julkaistu elokuva viime vuoden puolella.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joo, olet oikeassa! Tämä postaus on vaan kirjoitettu jo hyvän aikaa sitten, silloin elokuvasta ei vielä ollut tietoa :).

      Poista