Tietoa mainostajalle ›

Tuo tyttö pöytä täyteen, vaik rahat on loppu

Eilen juhlistettiin Muusa-kalenteria julkaisutilaisuudessa. Virallinen suunnitelmahan oli nauttia cocktail-tarjoilusta ja keikistellä sma...

Eilen juhlistettiin Muusa-kalenteria julkaisutilaisuudessa. Virallinen suunnitelmahan oli nauttia cocktail-tarjoilusta ja keikistellä smart casualina hetki yliopistolla ja palata sitten kotiin. Käytännössähän riennettiin hippulat vinkuen lähimpään kuppilaan skumpalle. 


Eilisilta toimi jotenkin poikkeuksellisen hyvin: olen huomannut, että mitä vähemmän tekee suunnitelmia, sitä hauskemmiksi ja hullummiksi erilaiset juhlaillat muotoutuvat. Jos iltaan lataa hirveästi odotuksia, suunnitelmia ja haaveita siitä, kuinka tulee hauskin ilta ikinä, kaikki menee vaan stressaamiseen. Eilen huomasin innostuvani hirveästi ajatuksesta lähteä karaokeen Bar Toimistoon, johon menoa olisin normaalitilanteessa vastustanut suureenkin ääneen. Olin etukäteen mielessäni varma, että siellä tulee kyllä turpaan, mutta ei, tunnelma oli hyvinkin leppoisa ja lunki. Tosin jälkeenpäin tajusinkin pukeutuneeni full denimiin, joten sulauduin joukkoon hienosti.  


Nyt vaan menin ja matkalla lupauduin vieläpä laulamaan Meiju Suvaksen Pure mua, joka on muuten yksi hienoimpia kappaleita maailmassa. Pure muan myötä biisikärpänen puraisi korvaan kuin tuhat volttia ja lauloin lisäksi vielä duettona Anssi Kelan Puistossa, johon syntyi ihan vahingossa kiistattoman hieno räp-sovitus sekä Apulannan Ilona, joka ei biisinä voi ainakaan karaokessa pahentua. 

Toimistossa vesi maksoi 1,5 euroa ja talon punaviini maistui siltä, että joukossa on kuolaa. Mutta kalja oli halpaa ja toisaalta halpana karaokepaikkana tunnetussa anniskeluravintolassa onkin yleensä ehkä tapana vierailla ennemmin laaduttomuuden kuin laadun vuoksi. Laaduttomuus vapauttaa  ja antaa aika rennon olon. Sitä huomasi laulavansa mukana kun joku sankari lauloi että tuo tyttö pöytä täyteen vaikka rahat on loppu. Illan suurin yllätys oli, kun niinikään viihteellä oleva Killekin tupsahti Toimistoon. Didn't see that coming.


Jossain vaiheessa huomasin kotiinlähdön koittavan pian, kun täti-ihminen lauloi Raptorin Oi beibiä  valtaosan asiakkaista paritanssiessa sen tahdissa selkäni takana. Menneiden vuosikymmenien herrasmiesmäisyyttä oli aistittavissa, kun joku lauloi karaokessa että jengi pyytää sua mukaan säätämään mutta säädöt ne jääköön tänään ja herrasmies kiersi seurueemme naiset tanssiinkutsu mielessään läpi: ai et lähe tanssiin? että ei säädetä tänää vai? Ekskursio karaokemaailmaan oli onnistunut, mutta riittävä. Jatkossa taas Dynkkyyn.

Kuvat: Noora, kiitti! 

You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Miten sä oot onnistunut ottamaan baarissa noin onnistuneita kuvia :D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuten tuossa lukee, niin Noora näpsi nämä. Sitä en tiedä, miten nämä niin hyvin onnistuivat, mutta kiitos :D.

      Poista
  2. Toimisto on Turun keskustan ehdottomasti eniten tutustumisen arvoisia paikkoja. Porukka osaa käyttäytyä, karaoke on parasta ja kaiken kaikkiaan kivan rento paikka.

    VastaaPoista
  3. Turku. Kaupunki jonka riennoista en tiedä mitään. Vieläkö Surutoin on olemassa? Se on paikka, josss tutustuin salmiakkikossuun. Vuosi: 1994. Tilanne: olin judoleirillä, ja minua yritti iskeä viiskymppinen veturinkuljettaja nimeltä Teppo. Minä: reilu 20 vee nainen joka pakeni paikalta ensimmäisen mahdollisuuden saadessaan

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Jep, se on Kaskenkadulla, hieman Toimistosta vielä Kupittaan/Kurjenmäen suuntaan.

      Poista