Tietoa mainostajalle ›

Kesän ensimmäinen kyykkyviini

Eilen se tapahtui taas. Lähdin paahtavaa hellettä pakoon puistokaljalle ja kuinka ollakaan: heti puistoon ehdittyäni taivaasta vihmoi vettä...

Eilen se tapahtui taas. Lähdin paahtavaa hellettä pakoon puistokaljalle ja kuinka ollakaan: heti puistoon ehdittyäni taivaasta vihmoi vettä ja tuuli niin, ettei ollut tukka päässä pysyä ja sipsipussikin oli lennähtää taivaan tuuliin.

Sadetta ja tuulta oli hyvä kuitenkin pitää puun alla: miesten kesken kun liikkeellä oltiin, osattiin arvioida suunta, johon puu myrskyssä mahdollisesti kaatuisi ja pysyimme turvallisella puolella.


Verrattain lyhyen myräkän jälkeen säätila tasaantui ja olimme ensimmäisenä varaamassa parhaita paikkoja puistosta superseksihelteen palatessa. No, helle ei palannut, vaan jäljelle jäi miellyttävän viileä lämpö, joka inspiroi jatkamaan iltaa pitkälle yöhön. Välissä kävin kurkkaamassa hurmaavan Ville Ahosen soolokeikan hurmaavassa Fortuna-korttelissa. Kortteli oli lastattu ihmisillä ja suomalaisella sääntöjen noudattamisella. Hei täällä ei saisi polttaa, joku pikkumies sopertaa, lauloi Ville Ahonen ja noin kaksikymmentä sekuntia myöhemmin järjestyksenvalvoja riensi kieltämään katsomon reunalla tupakoivalta tupakoinnin katsomon reunalla. Tupakoitsija siirtyi vielä kauemmas muusta yleisöstä, josta toinen järjestyksenvalvoja vielä kävi osoittamassa hänelle Tupakointialueen, joka sijaitsi noin kolmen metrin päässä. Se oli oikein, järjestys ennen kaikkea ja Tupakointialue ja Säännöt.

Älkää käsittäkö väärin, en tupakoi ja pidän ihan hyvänä sitä, ettei ihan joka paikassa voi savustaa kanssaihmisiään. Katsoja kuitenkin oli jo aika hyvin huomioinut muut katsojat olemalla syrjässä, joten tuntui pikkuisen absurdilta tämä valvojien ryhdikäs toiminta.

Keikan jälkeen taisin nauttia kesän ensimmäiset pussiviinit jokirannassa. Oli jo aikakin, kesä on jo pitkällä vaikka se yhä jatkuukin. Tänään aamulla ukkosmyrskyyn herättyäni tajusin, että tänään on Tällaisena kesäyönä-päivä: Nyt on jo pimeää, huomenna vaihtuu elokuuksi.

Viiniksi nappasin kamalan kyykkyviinin, koska äkillisissä pihiyksissäni kuvittelin sen olevan ihan hyvä suoraan pullosta kitaan kaadettava juhlaviini. Olin väärässä ja erehdyin, se oli kaikkea muuta kuin ihan hyvä. Hauskinta oli, että illanviettoporukasta löytyi jäsen, joka oli aiemmin napannut samaisesta pullosta kuvan, että muistaa löytämänsä hyvän viinin. Niin ovat maut erilaisia. 

Olen kiivaasti ikääntyvä ja keskiluokkaistuva, enkä enää suostu kyykkimään Alkossa. Kevyesti voin ehkä kumartua, mutta kyykky on definitely no no.

Viinin kauheuskaan ei kuitenkaan loppupeleissä haitannut, vaan aika äkkiä huomasin pullon pohjan loistavan. Jännä että kamalassa viinissä voi olla loistava pullonpohja. Heheh, no niin.

Viini hupeni ja kengät kuljettivat pitkästä aikaa Dynamoon, joka oli arki-iltana sopivan väljä ja koko illan häppäreineen vähän turhankin huumaava. 

Yön aikana sain selville, etteivät kaikki turkulaiset suhtaudu lämmöllä ja ylpeydellä Robiniin. Onneksi kebab oli pitkästä aikaa jotenkin tajuttoman hyvä.

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. Kyykyviini on jees, kun sen sotkee Pepsiin. Monien mielestä tämä on loukkaus viiniä kohtaan, muttei mielestäni kyllä kyykkyviiniä kohtaan (mah. epäselvästi kirjoitetu :D).

    Mä kuulin huhuja sateesta. Olin töissä eikä likaisen ikkunan läpi näy, millainen ilma on. Kun pääsin kotiin oli jo ihan OK ilma. Ihmiset huutelut ja musiikki Vartsikalla kuuluivat kotiin avonaisesta ikkunasta.

    VastaaPoista
  2. Tuo viimenen kuva on upea! Ei millään uskoisi että on otettu Suomessa...
    PS. Näin viimein Malificentin (täällähän oli postaus siitä aikoja sitten), et maininnutkaan täällä että olit saanut siinä sivuosan Korppi-ihmisenä :)

    VastaaPoista
  3. Toi viimeinen kuva on tosiaan mieletön. Näytin heti työkavereille kuvaa kotikaupungista :) Tuli melkein koti-ikävä :)

    VastaaPoista