Tietoa mainostajalle ›

Mitä tapahtui vuonna 2013?

Mennyt vuosi on ollut blogin kannalta hyvinkin merkittävä. Merkittäviä muutoksia on tietysti ollut myös omassa elämässäni. Tässä tiivistety...

Mennyt vuosi on ollut blogin kannalta hyvinkin merkittävä. Merkittäviä muutoksia on tietysti ollut myös omassa elämässäni. Tässä tiivistetysti vuoden tärkeimmät tapahtumat!

Blogini muuttui huomattavasti heti alkuvuodesta. Kuten pitkäaikaisimmat lukijat tietävätkin, kirjoitin blogia pitkään kasvottomana ja kuvattomana. Monen vuoden jälkeen kynnys alkaa kirjoittaa omilla kasvoilla oli aika suuri, ja mietinkin kuvien julkaisua pitkään.

Lopulta päädyin julkaisemaan kuvani, ja ensimmäiset kuvat blogissa nähtiinkin mun ja Killen puolivuotispäivänä, jolloin söpöily- ja viinipäissäni julkaisin meistä ensimmäiset yhteiskuvat.

Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin. KUVA: YLE
Tammikuussa kohistiin blogissa myös Salkkareista ja eritoten Lariaksesta. Larias-aiheiset postaukset olivatkin suosittuja, ja Lariaksen kuumista hetkistä kertova postaus taitaa keikkua edelleenkin viiden luetuimman postauksen joukossa. Alkuvuodesta alkoi myös Yle Femillä Älä pyyhi kyyneleitä paljain käsin-sarja. Samanniminen, Jonas Gardellin romaani julkaistiin suomeksi keväällä. 

Larias. KUVA: MTV Oy

Helmikuussa sosiaalinen media kiehui kansanedustaja Anne Holmlundin typeryyksistä. Niin kiehuin myös minä blogissani.Kevyempinä aiheina helmikuussa taasen riemastutti Antti Tuiskun Rakkaus on-niminen biisi, joka ilmiselvästi sisälsi gay anthem-viitteitä.

Maaliskuussa starttasi Tahdon2013-kampanja, joka näkyi vuoden mittaan tietysti myös blogissani. Ensimmäiset tuhat nimeä kertyivät kampanjalle ensimmäisen puolen tunnin aikana. Muutenkin nimet kerääntyivät räjähdysmäisen nopeasti, mistä olen edelleen hämmentynyt mutta onnellinen. Olin Turun aluetoiminnassa kampanjassa paljon mukana: järjestin esimerkiksi avajaispäivänä Kauppakeskus Hansassa flashmob-kosintatapahtuman. Järjestimme myös Tahdon-tatuointitapahtuman yhdessä Turku Tattoo Parlourin kanssa. Yön yli harkittuani pyyhälsin minäkin leimautumaan kampanjan hengessä, enkä luojan kiitos ole päätöstäni katunut. Viimeksi eilen kuulin tatuoinnistani kehuja. Voisi siis kuvitella tatuoinnin oikeasti sopivan käsivarteeni. Ilahduttavaa, koska olisi sääli huomata olevansa harhainen ja omahyväinen hullu.
(KUVA: Sirpa Leskelä /YLE)

Keväällä mua pyydettiin myös mukaan Blogistania-sarjan toiselle tuotantokaudelle. En epäröinyt käytännössä hetkeäkään, vaan lähdin mukaan heti. Se oli hyvä, sillä projekti oli pelkästään positiivinen kokemus: tekijät olivat ammattimaisia ja päteviä, koko sarja fiksu ja hyvin suunniteltu ja kaksipäiväiset kuvauksetkin jättivät hyvän fiiliksen. Jakso esitettiin televisiossa marraskuun alussa, ja kävin mainostamassa jaksoani myös YleX:n iltapäivälähetyksessä. 

Toukokuun alussa huomasin päässeeni mukaan Helsingin Sanomien Kuukausiliitteen Suomen paras blogi-kilpailuun. Blogimaailmassa kuohui muutenkin: suosittu bloggari Janne Naakka julkaisi blogissaan turhautuneen, ymmärrettävän mutta silti täysin asiattoman postauksen, jossa haukkui oikeastaan kaikki vastaantulijat. Menestyksekästä linjaa Naakan blogi jatkoi jättämällä julkaisematta kaikki kriittiset kommentit, joita postaukseen tuli. Naag jätti asiallista kritiikkiä julkaisematta aiemminkin, joten sain inspiraation pohtia bloggarin sananvapautta blogissa muutenkin.
Kesäkuussa blogille oli kertynyt 310 lukijaa. Loppuvuoden aikana niitä kertyi vielä kiitettävästi lisää, sillä uudenvuoden aattona ilmoittautuneita lukijoita on 452. Kesällä julkaisin blogissani myös lukijoiden kaapistatulokokemuksia. Niiden lukeminen oli itselleni hyvin kiinnostavaa, ja kiinnostusta ne herättivät myös lukijoiden parissa. 

Alkukesästä kävin Helsingissä jutskailemassa blogikuvioista. Yhteistyö kuitenkin jäi epämääräiseen tulevaisuuden odotteluvälitilaan, sillä blogin kävijämäärät eivät vielä tuolloin aivan riittäneet. Asia jätettiin kahdesti ammattimaisesti ollaan myöhemmin yhteydessä-vaiheeseen, jonka kaikki tietysti tietävät tarkoittavan että ei olla myöhemmin yhteydessä. Mutta tällaista sattuu, eikä harmita. Blogini tulevaisuus on jossain muualla.

Kesä oli muutenkin ihana: päätimme muuttaa Killen kanssa yhteen. Ihana, täydellinen asunto löytyi lopulta pienen epätoivon jälkeen varsin helposti. Päivä, jona asunto saatiin, oli vain ja ainoastaan ihana. Muistan sen päivän ehkä ikuisesti. 


Kesäkuussa vietettiin tietenkin myös Helsinki Prideä. Muuttokiireiden keskeltä ehdimme Killen kanssa viettämään Prideä puistojuhlan ja kulkueen verran. Osan puistojuhlasta uhrasin vierailemalla Radio Helsingin Prideurpot-lähetyksessä. Kesäkuussa kävimme Killen kanssa myös Lana Del Reyn keikalla. Keikka oli suureksi pettymykseksemme suuri pettymys



Kesällä pääsin tapaamaan myös Killen sukulaisia: Killen isovanhemmat vierailivat meillä ja me vastavuoroisesti heillä. Olin avecina tietysti myös Killen serkun häissä. Teimme myös Killen, Killen siskon ja siskonmiehen kanssa päiväretken Tukholmaan, josta kuvasin myös videopostauksen, josta tuli todella fabulous.

Syksyllä elettiin homosaation ja Hetero Priden aikaa. Jälkeenpäin voi hyvin todeta, että voi herranjestas miten hienoja jälkiä yhteiskunnastamme jää jälkipolvien ihmeteltäväksi. Jani Viinikainen ja Maria Rajakari, voi että. Homosaatio-kohua päädyin itsekin pohtimaan televisioon. Annoin lyhyen Skype-haastattelun Ylen Suora linja-ohjelmaan. Blogini historian tiettävästi suurimmat Facebook-jaotkin tulivat postaukselle, jossa julkaisin Hetero Pride-puuhamies, ei-natsi Jani Viinikaisen natsiposeerauskuvat. Jakoja on tällä hetkellä lähes 700. Huhuh. 

Marraskuussa olikin sitten hurjaa vientiä: Blogistania-jaksoni näytettiin Yle TV 2:lla, mikä yhdistettynä YleX Iltapäivä-vierailuuni oli luonnollisesti melkoinen piikki blogin kävijätilastoissa. Ohjelman jälkeen ihmiset ovat alkaneet tunnistaa meikäläistä huomattavasti enemmän: hihasta nykijöitä riitti jopa Helsingissä käydessäni. Se on ollut toistaiseksi hauskaa. YleX-vierailullani keskustelimme myös Uusi päivä-sarjasta, jonka homohahmottomuus oli ja on mielestäni valitettavaa. Aiheesta tehty uutinen herätti Uusi päivä-fanien keskuudessa keskustelua. Keskustelun innoittamana laadin 5 väärinkäsitystä television homohahmoista-postauksen.Uusi päivä-postauksieni myötä pääsin myös UP:n musikaalijakson ennakkonäytökseen.

Mä ja YleX:n Aino ja Mäkkäri.
Marraskuussa keskusteltiin tv-sarjojen lisäksi Cheekiä käsittelevästä postauksestani. Myös Salkkareihin ilmaantunut uusi homopoika Miska kiinnosti sekä itseäni että lukijoitani.

Huhuh, varsin tiivis vuosi on ollut! Ihan kaikkea blogattua en enää edes muistanut. Tältä pohjalta on hyvä odottaa ensi vuotta: vuosi 2014 tuo mukanaan bloginkin kannalta kaikenlaista. Sellaista, josta te ette vielä tiedä mutta myös sellaista, mitä minäkään en vielä tiedä. Yhtä seikkailua koko blogi! Seikkailussa pysyy mukana vain seuraamalla, lukekaahan siis rakkaat jatkossakin.

Hyvää ja onnellista uutta vuotta kaikille! Pus!

You Might Also Like

1 kommenttia

  1. okei nyt munkin on pakko olla ihan että tuitui ootte söpöjä

    VastaaPoista