Tietoa mainostajalle ›

Joulupoikakalenterin 6. luukku - Tom of Finland: sotiemme tunnetuin veteraani

Itsenäisyyspäivänä on suomalaiseen perimasentuneeseen tapaan tapana muistella sotaa ja sotaveteraaneja. Jos jotain toivoisin, niin juhlav...

Itsenäisyyspäivänä on suomalaiseen perimasentuneeseen tapaan tapana muistella sotaa ja sotaveteraaneja. Jos jotain toivoisin, niin juhlavuuden sekaan vähän myös iloa: serpentiiniä, skumppaa, Suomi-muffinseja ja juhlahattuja. Konfetteja kaikille! Tätä karnevalisoitumista pyrin itse tuomaan näkyville esittelemällä teille perinpohjaisesti kansainvälisesti tunnetuimman sotaveteraanimme Touko Laaksosen eli tuttavallisemmin Tom of Finlandin. 

Touko Laaksonen.

Tom of Finland lienee kaikille tuttu ainakin jollain tasolla. Vaikkei taiteilijaa tuntisikaan, niin tunnistettavaa on ainakin hänen piirrostuotantonsa: stereotypia nahka-asuisista, hyvin varustelluista homomiehistä. Turun seudulla lapsuutensa ja nuoruutensa elänyt taiteilija kuvasi piirroksissaan toistuvia fetissejä: työmiehiä, uniformuja ja nahkaa. Maatilojen työntekijät, bussikuskit ja poliisit tekivät vaikutuksen.

Oma identiteetti alkoi selvitä Laaksoselle teini-iässä. Häpeällisen ja laittoman homoseksin sijaan Laaksonen purki paineitaan piirtämällä fantasiansa.

Jatkosodassa Touko Laaksonen palveli vänrikkinä sekä myöhemmin ilmatorjuntatykistössä. Sota-aikana Laaksosen ei kuitenkaan tarvinnut purkaa paineitaan piirtämiseen, sillä paineita pääsi purkamaan perinteisemmällä tavalla. Laaksosen mukaan pommitusten varalta pimennetyssä Helsingissä liikkui paljon miehiä, joista oli helppo saada seuraa. Epätietoisuus loppuelämän kestosta ilmeisesti madalsi kynnystä.


1950-luvun puolivälissä Laaksonen lähetti piirroksiaan kehonrakennuslehdeksi naamioituun "piilohomolehteen" Physique Pictoraliin. Lehden omistaja lisäsi TOM-signeerauksen perään loppuosan "of Finland", josta syntyi tunnettu taiteilijanimi. 1960-luvulla lainsäädäntö hölläsi otettaan, minkä seurauksena Laaksosen piirroksista voitiin julkaista paljastavampia versioita. Miehiset muodot kasvoivat entistä groteskimpiin mittoihin. Homoseksuaalisuutta laittomana ja piiloteltavana pitävänä aikanakin Laaksonen muokkasi mielikuvaa naisellisista homoista toiseen ääripäähän.

Tuntuu siltä, että vasta viime vuosina Tom of Finland on alkanut saada laajempaa arvostusta myös kotimaassaan. Siitä kertovat selkeästi mm. Tom of Finlandista kertovat elokuvaprojektit.
Ensin elokuvaa ehti ilmoittaa tekevänsä vastaperustettu Special Film Company. Pian omaa elokuvaansa ilmoitti tekevänsä myös Helsinki-Filmi, jonka elokuvan ohjaa Dome Karukoski. Helsinki-Filmin elokuva on tiettävästi saanut myös siunauksensa myös Tom of Finlandin Los Angelesissa sijaitsevalta perinnesäätiöltä, joka hallinnoi Tom of Finlandin teosten oikeuksia.

Sen sijaan Special Film Companya säätiö syyttää tekijänoikeusrikkomuksista sekä Tom of Finlandilla ratsastamisesta. Vakavasta asiasta tuli yhdellä kommentilla internetissä hihittelyn arvoinen. Kenellepä ei Tom of Finlandin taidetta katsellessa tulisi mieleen ori tai toive ratsastamaan pääsystä...


Special Film Company rahoittaa Tom the Movie-työnimellä kulkevaa elokuvaansa joukkorahoituksella. Elokuvasta on jo julkaistu muutama teaser sekä musiikkivideo, ja sen pääosassa nähdään 3Simoa-elokuvasta tuttu Olli Rahkonen. Elokuvan on määrä saada ensi-iltansa vuonna 2015.

Kahteen hyvin erilaiseen elokuvaprojektiin samasta aiheesta on vaikea suhtautua. Toisaalta ajatus kokemattomista elokuvantekijöistä merkittävän aiheen äärellä on hirvittävä, toisaalta kiehtova. Likaisena homoiluna pidettyä taidetta sopisi kieltämättä paremmin kuvaamaan pieni indieyhtiö kuin useita menestyselokuvia tehtaillut tuotantoyhtiö. Siinä mielessä on helppo toivoa perinnesäätiöltä ymmärrystä Special Film Companyn projektille. Loppujen lopuksi kuitenkin vain yhdellä asialla on merkitystä: sillä, että elokuvasta tulee hyvä. Ei sillä, kuka sen tekee.


(Lähde: http://www.tiedonantaja.fi/2011-28-1/turku-tuo-hymyn-homon-huulille)

You Might Also Like

0 kommenttia