Tietoa mainostajalle ›

Terveisiä Helsingistä

Vietin vuorokauden verran Helsingissä. Henki ja elämä palasi minuun juuri sopivasti. Torstaina pakkasin kimpsut ja kampsut kassiin ja suu...

Vietin vuorokauden verran Helsingissä. Henki ja elämä palasi minuun juuri sopivasti.

Torstaina pakkasin kimpsut ja kampsut kassiin ja suuntasin Helsinkiin. Torstaina piipahdin Uusi päivä-musikaalijakson pressitilaisuudessa. Illalla ehdimme vielä helsinkiläisystävieni kanssa illastamaan Sandroon. Paikka oli täynnä ja vapaatkin pöydät varattuja, mutta onni oli matkassa: samaan aikaan kun tiedustelimme pöytää kolmelle, kävi henkilökunnalle ilmi, että pöytävarauksen tehnyt kolmen hengen seurue ei ole tulossa. Niinpä me saimme pöydän! Hetken kuluttua ravintola olikin aivan täynnä, mikä on hienoa, sillä Sandro oli oivallinen paikka. 

Söin ylikypsän ankkaburgerin (pulled confit duck)  ja voi luoja miten hyvää se olikaan! Olen muutenkin tyystin friikahtanut kaikkeen ylikypsään ja tartunkin niihin käytännössä aina listan niitä tarjotessa. Suosittelen, jos liha maistuu! Erityisesti haluan mainita myös annokseen kuuluneet erilaiset tahnat: mitä erinomaisimpia! 

Jännittävä yksityiskohta oli myös burgerin sämpylä: en ole aivan varma, mitä se sisälsi, mutta maku oli jännittävän makea. Kuin pullaa, mutta ei kuitenkaan yhtään pullaa. 
 
Sandrosta käsitykseni mukaan löytyy myös erittäin hyvät kasvisvaihtoehdot, eli paatunut lihanpurija ei tarvitse Sandrossa viihtyäkseen olla.
Pahoittelen supersuttuisia Instagram-näpsyjä: kamera jäi repussa kaverin luo syömään lähtiessä ja puhelimen akkukin uhkasi loppua, joten kuvat piti näpsiä supernopeasti.  Ja sen lisäksi olisi ollut hivenen vaivaannuttavaa järjestää hipsterien suosimassa ravintolassa suuri Instagram-photoshoot. Plus olin paikalla syömässä, en lifestyleemässä.

Perjantaina heräsin luonnottomaan aikaan majoittajieni lähtiessä velvollisuuksiinsa. Itse jäin loikoilemaan sohvalle, mutta en enää nukkunut, vaan näpytin vimmaisena erilaisia kirjoitettavia asioita. Puolen päivän jälkeen suuntasin kaupungille, jossa aurinko paistoi ihanasti. Ei tuntunut hiventäkään marraskuulta, lähes joulukuulta. Sormia vähän palelsi, mutta kädet voikin näppärästi vetää hihojen sisään ja näyttää pikkuisen dorkalta. Sattumalta sain kävelymatkalle keskustaan seuraa, kummasti sitä voi vieraassakin kaupungissa törmätä tuttuihin! 

Olin vähällä tervehtiä iloisesti myös vastaantullutta Anu Koskista, eli Salkkareiden Katja Vainiota. Luojan kiitos tajusin mokani sekunnin sadasosaa ennen kuin avasin suuni.

Ylipäätään oli ihana viettää Helsingissä hetki. Olen ollut viikkokausia jatkuvassa stressi- ja ahdistustilassa, mistä ei ole päässyt eroon oikein mitenkään. Helsinki kuitenkin tuntui auttavan tähänkin: mitään erityistä toimintasuunnitelmaa ei ollut, joten kiertelin vain ympäriinsä väistellen kerjäläisiä ja Fantan jakopisteitä. Epätoivoisesti yritin myös etsiä farkkuja, tuloksetta. Olen selkeästi päätynyt lifestyle-bloggarin urallani siihen vaiheeseen, jossa pitäisi tehdä postaus täydellisten farkkujen löytämisen vaikeudesta. Olkaa huoleti, en tee, mutta voisin tehdä. 

Helsinki on ehdottomasti suosikkikaupunkini, ja sinne muutosta haaveilu välähtelee välillä mielessäni. Toisaalta haaveilut rapisevat aina hetkessä pois: Helsingin viehätys vähenisi varmasti hetkessä, jos siellä viettäisi kaiken aikansa. Satunnainen muutaman päivän oleilu lienee minun ja Helsingin suhteelle paras muoto. Ja täytyyhän jonkun pitää yllä Turun bloggarikulttuuria, kun ensin Jemina ja nyt vielä Eevakin lähtevät blogeineen Helsinkiin. 

Löysin myös Killelle joululahjan! Itselleni sen sijaan en löytänyt mitään, mutta eipä se liene niin tarpeenkaan. Vaatimaton kun olen.

Kampissa olisi ollut tavattavissa Fantadayn merkeissä uusi supersuosikki Benjamin Peltonen, jonka kanssa Instagram-yhteiskuvan ottamalla olisi voinut osallistua virvoitusjuomakilpailuun. Hetken suunnittelin ironisena kannanottona osallistuvani, mutta koska Kamppi oli varttia ennen kilpailun alkua jo kiusallisen täynnä, en jäänyt odottamaan, vaan juoksin junaan ja palasin koti-Turkuun kahta tuntia aiemmin kuin alunperin suunnittelin.

Nyt olen siis kotona taas, tänä viikonloppuna vietetään ennakkojoulua Killen perheen kanssa. Kreisiä juhlia joulua näin kuukausi etukäteen, mutta en valita! Ruokaa, lahjoja, juustoa, viiniä, what a wonderful way to tuottaa sisältöä blogiin!

You Might Also Like

4 kommenttia

  1. henkilökohtaisesti en ole vielä kyllästynyt! kahviloita riittää vaikka kävisi joka päivä eri paikassa ja lähijunatkin tuntuu edelleen joka päivä ulkomaanmatkalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hyvä tietää! Pysyttelen ehkä silti edelleen Turussa ja pidän Helsingin eksoottisena matkakohteena.

      Poista
  2. Kun kerran pidät ylikypsästä, kannattaa kokeilla pulled porkia, suomalaisittain nyhtöpossua.
    Minä tein tämän http://divaaniblogit.fi/suolaajahunajaa/tag/nyhtopossu-resepti/ mukaan ja oli taivaallisen hyvää :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olen kyllä useampaankin otteeseen ravintoloissa syönyt nyhtöpossua, kiehtoisi kokeilla itsekin! Kiitos vinkistä!

      Poista