Tietoa mainostajalle ›

Helsinki Pride, jonka jälkeen en ole itsestäni kovin ylpeä

Olen vihdoinkin toipunut Helsinki Pridestä ja eritoten lauantaista. Paljoa kerrottavaa ei kuitenkaan ole.  Prideilijöitä Senaat...

Olen vihdoinkin toipunut Helsinki Pridestä ja eritoten lauantaista. Paljoa kerrottavaa ei kuitenkaan ole. 


Prideilijöitä Senaatintorilla ennen kulkuetta.
Tein kaikki klassiset aloittelijan virheet, joihin en olisi uskonut enää näin vanhana syyllistyväni: syömättä join liikaa. Tästä syystä Vanhalla ylioppilastalolla pidetty pääjuhla jäi omalta osaltani onnettoman lyhyeksi, ja muistikuvat vielä tapahtumiakin pienemmiksi. Hävetti ja otti päähän muutenkin kuin päänsäryn muodossa se, kuinka ehkä vuoden paras tilaisuus löytää seuraa ja bailata hauskasti menee täysin sivusuun ihan oman typeryyden vuoksi. On tottakai erityisen hienoa lähteä bileistä siinä vaiheessa, kun kanssajuhlijat vasta saapuvat paikalle.

Ihan täysin surkea päivä ei kuitenkaan ollut! Pride-kulkueessa oli mahtavaa. Musiikki soi, ihmisiä oli hirveästi sekä kulkueessa että katujen varsilla katsomassa. Kerrassaan ihanaa. Jo senaatintorille tullessa prideilijöitä oli valtavat määrät. Hymyilytti valtavasti.


Kulkuetta yritti toki melkoisen ponnettomasti sabotoida eräskin "munamies" heittelemällä kulkuetta kananmunilla. Kuulemma osumia saivat kuitenkin vain järjestyksenvalvojat. Munienheittelijän onneksi joku tuntematon henkilö onnistui taltioimaan munamiehen, ja nyt munien heittelijä saakin nauttia elämästään meemigeneraattorissa ja elävänä legendana. Ei käy tippaakaan sääliksi, päinvastoin, käykää ihmeessä keksimässä omat meeminne!

Ihana Jutta Pinkkinen juonsi puistojuhlan.
Leola soitti puistojuhlan viimeisenä esiintyjänä.

Puistojuhla meni vielä hyvässä hapessa. Erkaannuin alkuperäisestä seurueestani, löysin vanhoja kavereita ja uusia kavereita ja rymysin ympäri puistoa. Päivä oli käsittämättömän hauska, ja kuten sanottu, tuli vahingossa juotua. Aika paljon liikaa.







 


Lapko esiintyi pääjuhlassa.

Sen suurempia paljastuksia tai kertomuksia Pride-heiloista, yöseikkailuista ja jännittävistä käänteistä ei valitettavasti ole kertoa. Hävettää ja harmittaa edelleen. Mutta ehkä tästä viisastuneena osaan ensi vuonna käyttäytyä.

On muuten sanottava, että Helsinki Priden järjestelyt olivat tänäkin vuonna erinomaiset! Varsinkin infopisteen työntekijät olivat pari kertaa heidän kanssaan asioidessani hyvin avuliaita ja ystävällisiä ja palvelualttiita. Ohjelmakin oli monipuolista, hyvä! Terveisiä vaan järjestäjille! 


Täysin kamalaa failatusta Pridestä huolimatta elämäni ei sentään ole. Olin eilen ikään kuin treffeillä, jotka nähdäkseni sujuivat varsin mukavasti. Palaan asiaan luultavasti myöhemmin, olen vieläkin vähän ihmeissäni ja kiihdyksissäni kaikesta asiaan liittyvästä. Elämme jännittäviä aikoja! Löydänkö sittenkin (kesä)heilan? Fiilis on ainakin tämän pojan kohdalla varsin erilainen kuin muiden säätöjen.

Nyt edetään ihan rauhassa. Jäitä hattuun ja housuihin.

You Might Also Like

6 kommenttia

  1. "vain järjestyksenvalvojat" ...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Ilmeisesti asia ei sitten ollutkaan näin? Tällainen tieto ainakin puistojuhlassa kuulutettiin.

      Poista
  2. pride-puistojuhla oli loistava, vaikka meidän seurueemme istuikin hyvin kaukana päälavasta. eritoten harmittaa, että Jutta Pinkkinen jäi näkemättä, olen hänen juonnoistaan tykännyt paljon. mutta muutoin musiikki kuului ja ilo välittyi, ja puisto täydeltä tuttuja sai mielen juoksemaan. harmi, että sulle kävi klassiset, seuraavalla kerralla sitten taas muistaa!

    kyllä pridet on vaan vertaistaan vailla. itsekin tutustuin uusiin ihmisiin. ja näistä yhden kanssa on sovittu jo tapaamista tälle pridejen jälkeisellekin ajalle! saa nähdä minkälaiseksi tilanne muodostuu. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, että oli loistavaa! Ja että on tapaamisia ja uusia ihmisiä, ei niistä yleensä mitään kovin pahaa seuraa. Toivotaan parasta :).

      Poista
  3. Ei kannata olla niin ankara itselleen. Tein ihan samat virheet kuin säkin, tuli juotua liikaa ja hieman hämärät muistikuvat etenkin loppuillan tapahtumista. Pääasia kuitenkin, että oli hauskaa. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin, totta tuokin :). Vahinkoja ja virheitä sattuu, mutta niistä olisi ihan hyvä joskus oppiakin jotain...

      Poista