Tietoa mainostajalle ›

Silmänruokaa ja syyspohdintaa

Olen hyvin vahvasti kesäihminen, oikeastaan muita vuodenaikoja ei mun mielestä edes tarvitsisi olla. Kesässä on aina jotain maagista, voi ta...

Olen hyvin vahvasti kesäihminen, oikeastaan muita vuodenaikoja ei mun mielestä edes tarvitsisi olla. Kesässä on aina jotain maagista, voi tapahtua mitä vain, kenen kanssa vain, missä vain. Kesä on vuodenajan lisäksi vahvasti myös mielentila. Ehkä siihen mielentilaan liittyy tuokin, että mitä tahansa voi tapahtua. Kun tilaisuuksille antaa mahdollisuuden, tilaisuuksia tulee.

Mielentilan ja vuodenajan lisäksi kesä on mun mielestä myös elämäntapa. Voisin itse elää tavalla, jolla elin kesän: sopivasti töitä, paljon kivoja asioita, päämäärättömiä suunnitelmia. Syksyn myötä aion jättää ikävät asiat minimiin ja suunnitellusti tehdä asioita, joista tiedän pitäväni, mutta joita en jostain syystä ole tehnyt. Lukea kirjoja. Piirtää. Hankkiutua eroon turhasta roinasta, koska ympäröivä tavaramäärä ahdistaa. Kuunnella hyviksi toteamiani levyjä, jotka kuitenkin unohtuvat jostain syystä aina hyllyyn. Downshiftaamista on siis ilmassa, ja olen sille hyvin avoin.

Syksyn alkaessa muutun aika usein ameebaksi, mikään ei oikein tunnu miltään. Asioihin tarttuminen on vaikeaa, ja tekemättömät asiat kerääntyvät. Sähköposteihin, oikeasti kivoihin, pitäisi vastata. Pitäisi ilmoittaa tilinumero, että saisi rahaa. En saa aikaan. Tuleva talvi ahdistaa, eikä oikein koskaan tunnu siltä, että talvi voisi olla millään muotoa kiva. Eikä se yleensä kyllä olekaan.

Tänä vuonna yritän välttää suuren ahdistuksen, ja kuten sanottu, tehdä suunnitellusti kivoja asioita. Aion jo nyt tehdä listaa mukavista asioista, jotka usein unohdan. Mitään pakkoa en itselleni näistä asioista tietenkään aseta, sillä pakko vie aika helposti hauskuuden mennessään. Kunhan muistutan itseäni asioista, joita pitäisi muistaa tehdä.

Yritän yhä pitää kesästä kiinni. Tänäänkin aurinko paistoi vielä lämpimästi ja tuntui melkein kesältä, jos ei katsellut kellastuvia koivuja. Kesästä voi ehkä pitää kiinni myös kesämuistoilla ja -kuvilla. Taannoisessa blogikyselyssä useampi vastaaja kaipasi blogiin silmänruokaa, tässä siis kesäisiä kundeja  kuvien muodossa. Kuvat weheartit.comista.




Miten te, lukijat, selviydytte syksystä? Vai onko syksy kaikkine kauheuksineen jo tervetullutta vaihtelua? Oliko silmänruuasta iloa, vai jäikö loputon nälkä? Kommentoikaa ihmeessä :).

You Might Also Like

5 kommenttia

  1. Syksystä pitäminen on asennoitumista. niin kuin sanoit: "Kun tilaisuuksille antaa mahdollisuuden, tilaisuuksia tulee." :--)

    Itsekin olen kyllä syyskoomaan taipuvainen, vaikka pidänkin syksystä. Tällä hetkellä olen hautautuneena kahden peiton alle ja polttelen kynttilöitä. Koomailen. Kivaahan tämä on: D

    VastaaPoista
  2. Mä oon kyllä yrittänyt asennoitua syksyyn positiivisesti! Tykkään kyllä esim. kaikista syyssesongin ruuista, mut en mä syksystä vuodenaikana silti opi tykkäämään, vaikka kuinka koittaisin.

    Toi kynttilöidenpolttaminen pitää lisätä merkinnässämainittuun listaan syyspuuhista! Sen jotenkin aina unohtaa...

    VastaaPoista
  3. Mitä kauheaa syksyssä vuodenaikana sitten on? Sää?

    Kynttilät vaan niiiiiin unohtaa! Vaikka se on niin itsestäänselvää. Myös teen keittäminen on jotenkin liian vaikeaa ilman itsensä patistelua:O
    Tai sitten olen syksyllä vain yksinkertaisesti kaikessa saamaton, öhhh. (Paitsi joululahjojen tekeminen. nimimerkillä tiedän heinäkuussa mitä annan kenellekin joululahjaksi) Sori mä jaarittelen sun kommenttiboxiin: DD

    VastaaPoista
  4. Joo, säästä en tykkää. Enkä pimeästä ja siitä, että talvi tulee.

    Jaarittele pois vaan, näyttää hyvältä, kun on paljon kommentteja ;).

    VastaaPoista
  5. Mä kaivan jouluvalot heti esille ja päälle kun vaan syksy alkaa pimentyä ja poltan kynttilöitä,teen käsitöitä,kasaan palapelejä jne. muuta mukavaa minkä seurauksena saan ajatukset pois pimeydestä.
    Grauh,kyllähän nuo hyvännäkösiä miehiä oli ;)

    VastaaPoista