Tietoa mainostajalle ›

Tärkeä kommentti Älä alistu-keskustelun keskeltä

Älä alistu -kampanja on saanut täysin aiheellisesti ja syystä ihmiset raivon ja surun valtaan. Vaikka en itse kirkkoon kuulukaan, haluan sil...

Älä alistu-kampanja on saanut täysin aiheellisesti ja syystä ihmiset raivon ja surun valtaan. Vaikka en itse kirkkoon kuulukaan, haluan silti painottaa, että kirkko ei tätä kampanjaa allekirjoita, eikä muutenkaan hyväksy.

Alla vielä aiempaan merkintääni tullut kommentti aiheesta:

"Olen todella surullinen ja myös raivoissani tästä kampanjasta. Muistattehan, että ev.lut. kirkon virallinen kanta hyväksyy homoseksuaalit, koska kyse on aivan samanlaisista ihmisistä kuin heterotkin. Siitä ei tarvitse parantua. Toivon todella voimia teille, joita nämä kirjoittelut ja kampanjat satuttavat. Arkkipiispalta odotellaan nopeaa reagointia asiaan. Hän on julkisuudessa painottanut homoseksuaalien ansaitsevan yhtäläiset ihmisoikeudet kaikkien muiden kanssa. Kirkko ei siis allekirjoita tätä kampanjaa. päinvastoin.

pappi Sonja"

You Might Also Like

14 kommenttia

  1. Maistuisiko kirkolle potkia piiristään pois tällaisia kampanjoita vetävä väki? Ja jos ei, niin miksi ei? Jos me olemme aivan samanlaisia ihmisiä kuin heterotkin, miksi kirkko ei vihi meitä avioliittoon rakastamiemme ihmisten kanssa?

    VastaaPoista
  2. Mun mielestä tähän kampanjaan ja sen nitistämiseen ei ylipäätään pidä liittää keskustelua siitä, mitä kirkon pitäisi tehdä tai hyväksyä. Pointtisi ovat toki hyviä ja tärkeitä, mutta eivät suoranaisesti liity tähän Älä alistu-kampanjaan, joka on mielestäni aika paljon huolestuttavampi ilmiö.

    VastaaPoista
  3. Pappimme sen tähän minusta liitti. Nähdäkseni tuo "tärkeä kommentti" on juuri sitä sanahelinää, mitä ikävä kyllä olen jo tottunut kansankirkolta odottamaankin. Viesti on ristiriitainen, kun sanat ja teot eivät kohtaa. Jos tähän ei sitä keskustelua pidä liittää, on tuon papiksikin esittäytyvän kommentti sitten kai asiaton. Minusta on juurikin relevanttia miettiä sitä, miksi kirkko on suuna päänä tukena sanoin, mutta paljon vähemmän mieluusti ja auliisti teoin. Menossa on kuitenkin mukana kirkon piirissä toimivia ja osittain sen rahallisestikin tukemia järjestöjä.

    VastaaPoista
  4. Toivotaan että tästä lähtee liikkeelle keskustelu siitä millaisia järjestöjä kolehtirahoilla rahoitetaan. Jos niin käy ja jotain tapahtuu niin silloin kirkko on lähtenyt konkreettisten tekojen tielle.

    On kuitenkin parempi että papit (ja ainakin ihan todistettavasti esim. piispat tuolla telkkarissa) edes puhuvat homofobiaa vastaan, kuin että eivät tekisi mitään. Jos niitä konkreettisia toimia saa vähän odottaakin.

    Hieno blogi. Löysin tänne fb:n kautta ja olen ehkä ollut siellä liikaa kun kävin etsimään like-nappulaa täältäkin. : )

    The only gay in the vilage? ;)

    VastaaPoista
  5. Sarin: Olen samaa mieltä :). Varsinkin Opetusministeriön rahoitus on musta tässä tilanteessa aika erikoinen. Sen pohtimista ja rajoittamista pidän jopa tärkeämpänä kuin kirkon rahojen jakamista.

    Kiva kuulla, että tykkäät :). Like-nappulaa tulee itsekin aina joskus etsiä muiltakin sivuilta kuin Facebookista!

    VastaaPoista
  6. Napoleon: Vaikka itsekin tottakai haluaisin kirkolta täyden hyväksynnän ja homovihkimiset ja kaiken, niin ymmärrän, että kaikkea ei voi saada saman tien. Minusta on kirkon sanojen ja tekojen yhteyden pohtimisen sijaan (nimenomaan tässä tilanteessa) tärkeämpää huomioida se, että edes sanallista tukea tulee.

    VastaaPoista
  7. Minusta kirkon sanojen ja tekojen pohtiminen taas on ensiarvoisen tärkeää arvioitaessa sitä, kuinka uskottava ja arvokas esim. arkkipiispan ulostulo on. Sehän muodostaa koko tilanteen taustan: pakko tämä on minusta kontekstiin asettaa. Ja se konteksti ei saa minua vain arvostamaan kirkkoa kovin paljon. Paljon mieluummin kuulisin vaikka psykologien, lääkärien tai poliitikkojen kommentteja asiaan: kyllä, minusta poliitikot ovat relevantimpia asiassa. (Tiedän olevani tässä asiassa keskivertoa kriittisempi Suomen evankelis-luterilaista kirkkoa kohtaan ja ymmärrän sen, että muilla on erilaiset lähtökohdat ja tavat tarkastella asiaa. On tietysti hyvä, että arkkipiispa ym. sanovat asiasta ylipäänsä jotain. Mutta siitä huolimatta vaikutelmani on, että he tekevät niin vähän kuin mahdollista. Kritiikkini taustalla on se, että kirkko on menettänyt silmissäni kaiken uskottavuutensa suhteessa meikäläisiin. Se on tehnyt liian vähän ja liian myöhään. Se on ollut tässä asiassa pelkkä yhteiskunnalliseen paineeseen reagoija eikä mikään edelläkävijä: mikä tahansa meidänlaistemme asemaa tässä maassa onkin minun elinikäni aikana kohentanut, niin kirkko ei ainakaan. Olen nyt ottanut tietoisesti advocatus diaboli -asenteen. Jokainen vaikuttakoon tyylillään. Itselläni on niin alhainen toleranssi sille, mikä minulle näyttäytyy kosiskelevana ja pelkurimaisena tekopyhyytenä, sanojen ja tekojen ristiriitana ja oikeamielisenä omakehuna sen jäljiltä, kun on tehty asiassa eettinen minimi, että en saata muuta kuin kritisoida. Mutta en minä tekopyhyyden ja pelkuuruuden näkemisestä ja siitä valittamisesta nauti (no, hyvä on, hiukan nautin valittamisesta kyllä), ja soisin mielelläni, että kirkon vaikuttajat tosiaan ryhdistäytyisivät tässä asiassa. Siksi minusta ankarakin kritiikki on aiheellista. Tiivistettynä ärsyyntymiseni aihe tässä on se, että kirkon liberaali johtoporras on ollut ja on niin kovin munaton - eikä tätä tule missään nimessä ymmärtää kommenttina naispappeutta vastaan. Käsitän, että tämä on aihe, joka vaatii ja ansaitsee laajemman käsittelyn ja johon liittyy paljon muutakin. Kirjoitin tämän pitkän ja tylsän jupinan selventääkseni sitä, miksi saatan jonkun mielestä vaikuttaa niin kärkkäältä ja kärsimättömältä.)

    VastaaPoista
  8. Oon samaa mieltä kuin Napoleon ja ilahtunut siitä, että joku osaa ja jaksaa sen kirjoittaa. Kirkko ei ole juuri tämän hölmön kampanjan pääpahis, mutta puhtaat jauhot sillä ei ole laisinkaan ole. Miksi kirkon pitää hyväksymisessä aina tulla askel jäljessä, vaikka se voisi ihan hyvin ottaa joskus askelen eteenpäin jo ennen yhteiskuntaa?

    Ja tulinpa taas askeleen verran kyynisemmäksi meidän yhteiskuntajärjestelmää kohtaan, jos valtio rahoittaa vielä tänäkin päivänä tällaisia vanhoilliskristillisiä järjestöjä...

    VastaaPoista
  9. Jokainen ihminen on Jumalan luomistyön perusteella luotu Jumalan kuvaksi - eli kaikilla ihmisillä on sisäänrakennettu moraalinen pyrkimys määritellä, mikä on oikein ja mikä väärin. Tämä taipumus löytyy myös kaikkein primitiivisimmiltä heimoilta hyvinkin alkukantaisista olosuhteista, joissa ei ole kirjakieltä tai ulkoisesti opetettua oikean ja väärän koodistoa.
    Tämän päivän Suomessa "suvaitsevaisuus" on se käsite, jolla pyritään häivyttämään kollektiivisen moraalin oikean ja väärän raja. Siinä ihminen itsessään astetaan moraalisen päätöksenteon keskiöön, jolloin Jumalan kuvaksi luotu ihminen asettuu Jumalan asemaan ja alkaa väittämään hänelle ja muille luoduille tietävänsä paremmin, mikä on ihmiselle hyväksi ja mikä huonoksi. Suvaitsevaisuus on itse asiassa "contradictory in terms", koska se pyrkii suvaitsemaan kaikkia muita moraalis/ eettisiä katsantokantoja paitsi kristillistä maailmankuvaa. Tässä suhteessa "suvaitsevaisuuden uusi maailmamantra" osoittaa mitä suurinta suvaitsemattomuutta ja perusihmisoikeuksien polkemista (mielipiteen ilmaisuvapaus vapaassa kansalaisyhteiskunnassa), mikäli kristityn kansalaisen näkemys sattuu poikkeamaan uuspakanuuteen, agnostismiin tai ateismiin pohjautuvien maailmankuviin pohjaavista mielipiteen esittäjistä. Tämä on tullut selväksi lukiessa joitakin tämänkin keskustelun sisältämiä kommentteja, jotka kohdistuivat aiemmin esittämiini, täysin asiallisiin argumentteihin homoseksuaalisuuden destruktiivista vaikutuksista koko yhteiskuntaan.

    VastaaPoista
  10. Halusin aiemmalla kommentillani osoittaa perustellusti, että seksuaalinen vapaamielisyys lain voimalla vahvistettuna johtaa ketjureaktion omaisesti yhdestä tuhoisasta seurauksesta toiseen rapauttaen lopulta yhteiskunnan syvimmän perusrakenteen - heteroseksuaaliset ydinperheet. Siksi homokysymyksen legitimitettiä ei voi eikä sitä tule koskaan perustella yhteiskunnallisesti kahden ihmisen keskinäisellä rakkaudella, koska tällä samalla perusteella voidaan legitiimisti väittää pedofilian ja insesmin, sodomian, eläimiin sekaantumisen ja monien miesten ja naisten muodostamat ryhmäorgiot täysin luonnollisiksi ja yhteiskunnallisesti hyväksyttäviksi asioiksi, johon kenelläkään muulla ihmisellä tai lainsäätäjällä ei ole oikeutta puuttua millään tavalla.
    Homoseksuaalisuus nähtiin vielä 20-30 vuotta sitten yleisesti luonnonvastaisena, sopimatomana ja yhteiskuntaa tuhoavana piirteenä, sille ei tuolloin tarjottu millään tavoin lain suojaa. Pasi Turunen perusteli tätäkin asiaa hyvin YLEN kuuluisassa Homoillassa verratessaan " painovoiman luonnonlakia ja heteroseksuaalisen suhteen luonnonmukaisuutta toisiinsa". Vaikka kuinka väittäisimme, että kappale jää leijumaan ilmaan, kun se heitetään maasta, se ei poista sitä tosiasiaa, että keskipakoisvoiman vaikutuksesta se vääjäämättä putoaa takaisin maan pinnalle. Samalla tavalla luonnollinen suvunjatkaminen on Jumalan toimesta säädetty vain heteroseksuaalisiin suhteisiin, koska tämä on luonnollinen, luonnonmukainen järjestys. Jumala loi ihmisen alussa omaksi kuvakseen- mieheksi ja naiseksi hän loi heidät ja käski heitä lisääntymään ja täyttämään maan. Homosuhteet eivät siksi voi luonnomukaisella tavalla tuottaa elämää tähän maailmaan, vaikka kuinka väittäisimme toisin.
    Homoseksuaalisuus ei ole kaikkien tieteellisten tutkimusten mukaan todistettu todellakaan yksiselitteisesti geneettiseksi taipumukseksi, jolle ihminen ei voi mitään. Amerikassa on tehty merkittävä tutkimus, joka osoittaa ihmisen oppimisen ja ympäristötekijöiden merkittävän vaikutuksen homoseksuaalisen identiteetin omaksumisessa. Lisäksi sekä Suomessa että muissakin maissa on kymmeniä ja satoja ihmisiä, jotka ovat kokeneet Jumalan eheyttävän rakkauden kautta eheytymisen homoseksuaalisesta identiteetistä heteroseksuaaliseksi. Tunnen yhdenkin tällaisen henkilön, joka on mennyt naimisiin ja perustanut onnellisen heteroseksuaalisen ydinperheen, kun hän sai ensin käsitellä omassa seksuaalisuudessaan olevat rikkinäisyydet.
    Niinpä kannattaa miettiä tarkkaan, minkälaisen Suomen me jätämme omille lapsillemme, kun avaamme moraalisen kevytkenkäisyyden portit yhdessä asiassa: johtaako se edellä listaamiemme perversioiden legitimisoimiseen niin, että lapsemme saavat pelätä tulevaisuudessa rakkauden nimissä raiskaamaan intoutuneita pedofiileja, joille on annettu lain suoja, koska "he rakastavat niin paljon lapsia". Toivottavasti minä näen vain pahaa unta, ja sinä Alex herätät minut tästä unesta osoittamalla, että sinä ja osa Kokoomuksen kansanedustajista ette ole tällä homokannanotollanne jatkamassa Suomen muuttamista tähän suuntaan muidenkin luonnottomuuksien hyväksymisessä. Muistan sinua rukouksin vaativassa tehtävässäsi, että ymmärrät päätöksiesi ja kannanottojesi kauaskantoiset vaikutukset!
    Ari Talja

    VastaaPoista
  11. Nuo A.T.:n kommentit ovat tyypillistä faktat ohittavaa vihamielistä oman näkökannan sokeaa oksentamista. Jos hän uskoo kirjoittamansa, ei kai voi kuin sääliä. Minun puolestani ne voisi vaikka poistaa, ettei moni turhaan pahoita mieltään, mutta jääköön bloginpitäjän päätökseksi haluaako antaa avoimuuden vallita. :)

    VastaaPoista
  12. Hups, olisi pitänyt lukea seuraava blogaus ennen kommentointia. Muistetaan kuitenkin, että A.T. kuuluu vain pieneen marginaaliin - näihin ns. TV7:n hörhöihin - ja uskonasioissa auktoriteettiä haluavat voivat kuunnella vaikkapa Suomen kirkon hengellistä johtajaa, arkkipiispa Kari Mäkistä. Lainaus yhdestä hänen viimeisimmistä lausunnoistaan:

    "Olen ajatellut erityisesti niitä homoseksuaaleja, jotka mieli arkana kysyvät, voinko olla omana itsenäni näkyvä, täysiarvoinen ihminen vai pitääkö minun kätkeytyä ja vaieta. Heille haluan sanoa: sinä olet arvokas, Jumalan luoma ihminen omana kokonaisena itsenäsi juuri sellaisena kuin olet. Sinulla on oikeus rakkauteen, läheisyyteen ja lämpöön. Et ole oman identiteettisi takia rikollinen, sairas tai erityisellä tavalla syntinen."

    Lähde: http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Arkkipiispa+arvostelee+kristillist%C3%A4+%C3%84l%C3%A4+alistu+-kampanjaa/1135264819770

    VastaaPoista
  13. Vastaan tähän:
    "Pappimme sen tähän minusta liitti. Nähdäkseni tuo "tärkeä kommentti" on juuri sitä sanahelinää, mitä ikävä kyllä olen jo tottunut kansankirkolta odottamaankin. Viesti on ristiriitainen, kun sanat ja teot eivät kohtaa. Jos tähän ei sitä keskustelua pidä liittää, on tuon papiksikin esittäytyvän kommentti sitten kai asiaton. Minusta on juurikin relevanttia miettiä sitä, miksi kirkko on suuna päänä tukena sanoin, mutta paljon vähemmän mieluusti ja auliisti teoin. Menossa on kuitenkin mukana kirkon piirissä toimivia ja osittain sen rahallisestikin tukemia järjestöjä."

    On kurjaa lukea, että ette ole huomanneet kirkon työntekijöiden toiminnassa tätä hyväksyntää. Yhä useammassa seurakunnassa on päätetty jättää näiden liikkeiden järjestämiin tapahtumiin osallistuminen. Myös rahallinen tuki on nostettu keskusteluun. Omassa seurakunnassani kastetaan samaa sukupuolta olevien lapset aivan samoin kuin heteroparin lapset. Tällä hetkellä avioliittoon vihkimisen kaavaa ei ole. Myöskään valtion taholta ei vielä ole samanlaista avioliitto-oikeutta kuin heteroilla, vasta parisuhteen rekisteröiminen. Tätä parisuhdetta kirkko on tukemassa rukoushetkellä. Pieni askel, tiedän, mutta oikeaan suuntaan omasta mielestäni. Se, että parisuhteensa rekisteröineille järjestetään rukoushetki yhdessä parin ja papin kanssa valmistellen, osoittaa sen, ettei kirkossa hyväksytä vain homoseksuaaleja, vaan myös samaa sukupuolta olevien parisuhteet. Kunhan valtion taholta päästään asiassa tasa-arvoisempaan tilanteeseen, kirkko on rinnalla. Niin myönteisiä viralliset kannanotot ovat. Tottakai yksilöillä on hyvinkin satuttavia kommentteja. Sanat kuitenkin muuttuvat teoiksi yhä useampien elämässä näissäkin suurissa asioissa. Jokaisella on oikeus rakastaa ja rakkaus on lahja, jota kirkko tahtoo ilolla siunata. Siihen ei sukupuoli vaikuta. :)

    t. ihan oikea pappi Sonja :)

    VastaaPoista