Tietoa mainostajalle ›

Lemmenleikeistä lapsenhankintaan

Ylellä pyörii parhaillaan käsittääkseni uusintana "kepeä ihmissuhdedraama" Lemmenleikit. Sarjan yhtenä juonenosana on lesboparin l...

Ylellä pyörii parhaillaan käsittääkseni uusintana "kepeä ihmissuhdedraama" Lemmenleikit. Sarjan yhtenä juonenosana on lesboparin lapsenhankinta. Näin ollen sarjassa käsitellään myös mm. hedelmöityshoitolakia. Sarjassa näyttelevät mm. (omasta mielestäni ärsyttävät mutta silti viehättävät) Saija Lentonen ja Pihla Viitala. Uskoisin jo ihan kyseisten naisten saavan ruudun äärelle. Sarjan jaksot löytyvät myös Yle Areenasta, ensimmäinen jakso on nähtävillä vielä 22 päivää. Toinenkin jakso löytyy.

En oikein tiedä, mitä mieltä sarjasta olisin. Tavallaan se viihdyttää, mutta toisaalta en pidä sitä erityisen hyvänä. Ei naurata eikä toisaalta itketäkään. Hömpäksi aika huonoa, jostain syystä ohjelma saa olotilan jännittymään ja hartiat kiristymään.

Toisaalta lapsenhankintateema ohjelmassa kiehtoo. Vaikka lapsenhankintaprosessi alkaakin melko teennäisesti ja epärealistisesti sarjassa, on se silti ihan hyvä keskustelunherättäjä. Ehkä. Joka tapauksessa olen viime aikoina pohtinut omaa tulevaisuuttani 15-20 vuoden sisällä. Itse haluan tulevaisuudessa lapsia, ehkä joskus 10-15 vuoden päästä. Vauvakuumeesta ei voida puhua, mutta ehkä jonkinlainen biologisen kellon olemassaolostaan muistuttelu tulisi kyseeseen. Samanlaisia tuntemuksia heräsi muistaakseni jo silloin, kun Jani Toivola pohti Imagen haastattelussa haaveitaan lapsesta ja pohti ajatuksen käytännönvaikeuksia. (Haastattelu oli Imagessa 8/2008, juttua ei löydy netistä mutta ehkä lehden voi löytää esim. kirjastosta.)

Suurin osa lapsista, joita näen kaupungilla tai ylipäätään missään, tuntuu jotenkin yltiöherttaisilta ja liikuttavilta. Myös hellästi lapsistaan huolehtivat isot ihmiset, ja suhde lapseen, saa mielen jollain oudolla tavalla liikutuksen valtaan. Näin kävi mm. Helsingissä ratikassa nähdessäni n. 10-vuotiaan pojan jonkun nuoren aikuisen miehen kanssa, sanoisin heitä kyllä ehkä ennemmin veljeksiksi kuin vanhemmaksi ja lapseksi. Joka tapauksessa, jonkinmoinen läheinen suhde ja suuri välittäminen välittyi vieraalle ihmiselle hetken seuraamisen aikana. Jotain samanmoista haluan itsekin joskus kokea.

You Might Also Like

0 kommenttia